Peilikuvamme

Maailma on katsojan silmissä

Se, miten näemme maailman ympärillämme, on peilikuva omasta sisimmästämme. Samalla tavalla kuten majakanvartija kiillottaa peiliä, meidänkin on alituisesti pidettävä oma peilimme kirkkaana, jotta se voisi heijastaa sitä, mitä haluamme elämältämme.
Elämä ympärillämme on täysin neutraali. Se herää meille henkiin kun katsomme sitä, ja värittyy meidän pelkojemme ja mieltymyksiemme kaltaiseksi. Kun annamme jollekin asialle arvon sisäisen arvoasteikkomme mukaan, se on sielumme heijastus tai peilikuva. Esimerkkinä voisi käyttää ruusua, joka voi merkitä yhdelle kaunista kukkaa, mutta toiselle piikkistä rikkaruohoa. Tai jos katsomme toista rotua vihan läpi, miten voit olettaa, että samalla vois ymmärtää heillä on oikeus olla erilaisia.

Elämä heijastaa ajatuksemme takaisin meille joka hetki, olimme sitten negatiivisessa mielentilassa, joka estää haaveittemme toteutumisen tai positiivisessa mielentilassa, joka edesauttaa haaveittemme toteutumista. Tämä on juuri se, mitä sanonnalla ’olemme oman elämämme kanssaluojia’ tarkoitetaan.