Sydämet lukossa

miksi?

Ovemme (sydämemme) on kiinni jonkin syyn takia, eli oven sulkeutuminen on myös jonkin asian oheistuote. On hyvä kysyä itseltämme, miksi emme laske elämäniloa, terveyttä tai onnea sisään. Kuinka monessa säpissä ja takalukossa ovemme oikein onkaan? Mitä tuntemamme ahdistus ja paha olo antavat meille? Miksi meille on tärkeämpää olla pahalla päällä kuin hyvällä päällä? Haluammeko vahingoittaa sillä toisia; kenties kostaa jollekulle? Ehkä kaikkein paljastavin kysymys on: Mitä murjotuksesta luopuminen toisi tullessaan? Murjotus on vaihtoehto jollekin toiselle asialle, kuten esimerkiksi jättää huonopalkkainen työpaikka ja nähdä se vaiva, mitä uuden etsiminen tai uudelleenkoulutus vaatii. On myös hyvä tarkastella kateuden, katkeruuden tai kaunan mahdollista osuutta. On täysin normaalia, jos sydän on tilapäisesti kiinni surun tai sairauden vuoksi. Meidän pitää sallia itsellemme huonojakin päiviä, mutta sydämen sulkeminen katkeruuden vuoksi ei ole tervettä. Näitä asioita meidän on pohdittava perusteellisesti, jos haluamme selkeyttä. Selkeys on neutraalin pohtimisen oheistuote.
Kuvitellaan tilanne, jossa työntekijä vaatii palkankorotusta. Mutta koska hän ei saa sitä heti, hän näyttää tyytymättömyytensä johdolle murjottamalla. Kuukausi kuukaudelta hänen jurottamisensa pahenee. Viimein johto tarjoaa korotusta, ja työntekijä hyväksyy sen ja lopettaa murjottamisen. Murjottamisellaan hän kuitenkin ehti pahoittaa sekä oman että työtovereidensa mielen. Murjottamista on jokseenkin mahdotonta suunnata vain yhteen suuntaan tai jättää työpaikalle, vaan se seuraa myös kotiin. Jos työntekijä ei olisi saanut palkankorotusta, hän olisi saattanut jatkaa murjottamistaan jopa vuosia. Pahimmassa tapauksessa se olisi voinut pilata hänen koko elämänsä. Jos tuo henkilö olisi halunnut iloa elämäänsä, se ei olisi tullut lisäämällä iloa, vaan poistamalla murjottaminen.