Muutos

vaatii tekemistä...

Kaikki muutos on vaikeaa, koska se tuo aina mukanaan epävarmuutta ja uhkaa mielen hengissä pysymisen viettiä. Mieli ajattelee, että muutos on uhka, kun taas ”sama vanha” on turvallisuutta. Mielellä, aivan kuten keholla, on määrätty oletustasonsa tai -arvonsa, josta se yrittää pitää kiinni. Jos esimerkiksi pudotamme painoamme liian nopeasti, kehomme luulee, että on nälänhätä, joten se yrittää kaikkensa pitääkseen yllä totuttua painoa käyttämällä hyväkseen kaiken ravinnon entistäkin tehokkaammin. Mutta kun pudotamme painoa hitaasti, keho ei ”huomaa” sitä, ja sen oletusarvo asettuu tälle alemmalle tasolle. Tämä on syy siihen, miksi lian nopeasti pudotettu paino tulee yleensä takaisin.
Samalla tavalla meidän tulisi sitoutua heräämiseen; että pysymme tällä polulla, vaikka välillä tulisikin takapakkia. Meidän täytyy tottua uuteen minäämme vähitellen, jotta emme valuisi takaisin siihen ”samaan vanhaan”, joka aiemmin olimme. Meidän on annettava mielelle aikaa sopeutua sen uuteen, onnellisempaan ja positiivisempaan olotilaan. Henkinen kasvu ei myöskään tapahdu vain mielessä vaan se tuo tullessaan myös konkreettisia muutoksia joita meidän pitää tehdä. Ihmiset ovat usein haluttomia tekemään itsensä eteen mitään ylimääräistä vaan haluavat muutoksen ilman vaivaa.

Jos antaisin sinulle maailman kartan ja sanoisin, että sinun pitää mennä Pariisiin, niin ennen kuin osaisit mennä sinne, sinun pitäisi tietää yksi asia: se, missä olet. Jos haluamme kohentaa henkistä elämäämme, meidän täytyy tietää missä olemme henkisesti. Sanotaan esimerkiksi, että haluamme enemmän hyvää oloa elämäämme. Yleensä tällaisessa tapauksessa keskitymme syyttämään vanhempiamme tai yhteiskuntaa pahasta olostamme, kun meidän pitäisi katsoa peiliin ja ottaa vastuu omasta olostamme.