Ultra 4/2004 Teksti ja kuvat: Menna Waris

Timo Ylä-Soininmäki opastaa muutoksen tielle

HYPÄTÄ PITÄÄ, VAIKKA HIRVITTÄISI

Madonnaa ei voisi pyytää nostamaan sohvankulmaa, Selleckin Tomppa taas tekisi sen pyytämättäkin. Tämän ja paljon muuta Hollywood-tähdistä tietää Timo Ylä-Soininmäki, joka vielä pari vuotta sitten toimitti näille oman yrityksensä kalusteita. Nyt hän kiertää luennoimassa Suomessa. - Teen sitä, minkä tärkeäksi koen, kertoo uuden elämän aloittanut Yla.

Kun on aikansa lukenut kirjoja ja istunut seminaareissa, tulee se hetki, jolloin teoriat on otettava käytäntöön. Muutosta elämään ei voi saada, jos ei itse uskalla muuttua. Teot ratkaisevat, tietää Timo Ylä-Soininmäki.

Kun Timon hetki koitti, hän jätti menestyvän bisneksen Los Angelesissa ja ryhtyi samanlaisista muutoksista haaveilevien opettajaksi. Mutta ei se Timoltakaan, tai Yla:lta, kuten losilaiset häntä kutsuvat, ihan tuosta noin vaan luonnistunut. Piti ensin käydä ottamassa pohjalta vauhtia.

Lahdesta Losiin

48-vuotias Timo Ylä-Soininmäki on lähtöisin tavallisesta lahtelaisperheestä, josta sai elämän eväiksi ne perinteiset suomalaiset eli rehellisyyden ja ahkeruuden. Lukuhommat eivät nuorta Timoa juurikaan jaksaneet innostaa, joten hän kävi armeijan pois alta ja lähti sitten reppu selässä seikkailemaan. Leppeähenkinen Los Angeles ihastutti ensisilmäyksellä ja sinne hän jäi, toimien ensialkuun muun muassa hierojana. Sitten hän tapasi Monte Allenin, miehen, joka valmisti huonekalujen irtopäällisiä - uusinta uutta 80-luvun alussa. Hyvä asiakaspiirikin Montella oli jo olemassa, joten Timoa ei kauaa tarvinnut houkutella bisnekseen mukaan. Vähän myöhemmin myös Timon nuorempi veli Esa liittyi porukkaan, ja veljekset oppivat alan ammattilaisiksi. Kun Monte Allen sitten jättäytyi vapaaherraksi, hän ehdotti pojille oman yrityksen perustamista ja lainasi heille nimensä.

Veljesten yrityksestä tuli menestys ja se sai asiakkaikseen nimekkäitä näyttelijöitä ja muita tähtiä. Tom Hanks, Arnold Shwerzenegger, Madonna, Jack Nicholson, Meg Ryan, Tom Cruise, Nicole Kidman, Ozzy Osbourne jne ovat vakioasiakkaita, joiden valokuvat roikkuvat yrityksen seinällä. Suurempaa suositusta ei noilla leveysasteilla voi yritykselleen saada. Eikä mitään mainoskampanjoita tarvittu.

Se on pitkälle luottamuskysymys. Tähdet eivät voi päästää luksustaloihinsa ketä tahansa, vaan kaikilla tulijoilla on oltava jonkun henkilökohtaisesti tutun suositus. Meidän suosituksemme on se, että tähtien suosimat sisustusarkkitehdit luottavat meihin.

Megatähtien taloihin ei noin vain kävellä sisään, vaikka luottamusta olisikin.
Esimerkiksi Steven Spielbergille mennään siten, että ensin ajetaan portille ja esitetään mikrofoniin asia. Sitten portti aukeaa ja pääset ajamaan hiekkatietä talolle. Matkan varrella näet isoja kylttejä: Varo koiria! Älä nouse autosta! Ajat pihaan ja suuret, mustat rottweilerit ympäröivät autosi. Voin vakuuttaa, ettei siinä tilanteessa tulisi mieleenkään ominpäin jalkautua, vaan ihan kiltisti jää odottamaan aseistettua vartijaa, Timo nauraa.

Hyppy huipulta

Nykyään Ylä-Soininmäen veljesten Monte Allen Interiors valmistaa irtopäällisten lisäksi erilaisia huonekaluja, omia malleja sekä mittatilaustöitä, ja työllistää 60-70 henkeä. 800 neliön näyttelytila sijaitsee omassa kiinteistössä läntisessä Los Angelesissa. Hyvin menee siis, jopa LA:n mittapuun mukaan. Silti Timo myi osuutensa veljelleen ja pisti oven kiinni perässään. Miksi?

Taloudellisesti minulla meni hyvin, tein hyvää bisnestä, matkustelin paljon, hankin materiaa, elin tyypillistä menestyjän elämää. Aloin kuitenkin tuntea yhä syvenevää tyhjyyttä. En ollut onnellinen. Syitä kurjuuteeni etsin itseni ulkopuolelta, menneisyyden tapahtumista, vaimostani... Aloin juoda ja käyttäytyä sen mukaan. Tuli lisää ongelmia, ja lopulta avioero. Olin vaipumassa pohjaan.

Siellä Timo ei kuitenkaan kauaa viihtynyt, vaan otti itseään niskasta kiinni ja pakottautui peilin eteen. Alkoi itsetutkiskelun ja opiskelun aikakausi, joka Timon mukaan jatkuu vieläkin. Hän kävi luennoilla, luki kirjoja, osallistui seminaareihin, ja eräs sellainen osoittautui kuin juuri Timoa varten tehdyksi. Seminaarin vetäneen newyorkilaispariskunnan ohjauksessa hän sittemmin hankki elämälleen uudet tukipuut.

10 vuotta se vei aikaa ja tietysti myös paljon rahaa. Mutta jos muutosta haluaa, se vaatii täydellistä sitoutumista. Olen tavannut ihmisiä, jotka haluavat kyllä muutosta, mutta eivät halua muuttua.

Näitä Paremman Elämän Teoreetikkoja on kuulema pääosa seminaarien yleisöistä. Kuuntelevat innostuneesti ja nyökyttelevät päätään - "tiedetään, tiedetään" - mutta eivät tee koskaan mitään konkreettista. Mukavuudenhalu ja pelko pitävät kai paikoillaan itse kutakin meistä. Mutta sinä, Timo, jätit entisen elämäsi kertaheitolla?

Olisin tietysti voinut ottaa vain pari vuotta sapattivapaata siltä varalta, että uusi elämäni ei kantaisikaan. Mutta sellainen varmistelu olisi vienyt pohjan omilta opeiltani. Vaikka kuinka pelotti, niin piti uskaltaa hypätä tyhjän päälle - miten muuten voisin neuvoa muitakaan tekemään niin?

Timo putosi tassuilleen ja konsultoi ja kouluttaa nyt sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä, jotka tiedostavat henkisten resurssien tärkeyden ja panostavat henkilöstönsä jaksamiseen.

Ajat ovat muuttuneet; menestyminen ja hyvinvointi vaativat uusia
käytännössä testattuja ideoita ja ratkaisuja. Opetan ihmisiä menestymään, jaksamaan ja nauttimaan enemmän sekä työstään että yksityiselämästään. Intohimoni ovat luennointi, johdon ja henkilöstön koulutus, kommunikaatio, menestyminen, luovuus, yksilön ja työyhteisön hyvinvointi, design, yritysstrategia ja kansainväliset ja USA:ta koskevat asiat.

Mieti, ketä kuuntelet

Timon mielestä jokaisen pitäisi tarkkaan harkita, mitä todella elämältään haluaa ja kenen oppeja sitten lähtee seuraamaan.

Ensin on tehtävä lista niistä arvoista, joita uudelle elämälleen asettaa; olkoot ne vaikka vapaus, perustyytyväisyys, elämänilo ja emotionaalinen ja fyysinen vauraus - minun listani pelkistettynä, muuten. Sitten on valittava sellainen opettaja tai tiennäyttäjä, jolla jo on nuo asiat kunnossa omassa elämässään. Ei kannata mennä sellaisen luo, joka ei itsekään ole saavuttanut mitään haluamaansa - eihän se silloin tiedä, mitä se puhuu!

Kuinka sinä, Timo, sitten pystyt auttamaan ihmisiä sen konkreettisen tekemisen alkuun, se kun lie kaikkein vaikeinta?

Teen selviksi muutaman yksinkertaisen periaatteen. On lopetettava itsepetos ja katsottava peiliin. On etsittävä oikea opettaja. On sitouduttava opiskeluun. Ja on laitettava oppi käytäntöön.

Timo tarkentaa, että kun on valittu se tietty opettaja, niin luetaan sitten kuuliaisesti kaikki kirjat, jotka tuo henkilö on kirjoittanut, ja tehdään sitten kanssa ne kaikki tehtävät! 

Tämä on ihan erityisen tärkeää, sillä tehtävien tekeminen on jo konkreettista toimintaa sinänsä. Siitä seuraa varmasti muutoksia, joskus jo hyvinkin pian. Poikkeuksetta jokainen hämmästyy valtavasti, kun näkee, mikä muutosprosessi siitä lähtee ihan käytännön tasolla, Timo vakuuttaa.

Itse olet jo pari vuotta ollut aidan toisella puolella eli kouluttajana; millainen oma olosi nyt on?

Yllättävän hyvä! Ei ole ollut ahdistuksia ja angsteja enää vuosiin. Kolhuja tietysti aina tulee, mutta ne kuuluvatkin ihmisen elämään. Perustyytyväisyys on se asia, mitä itse luennoillani opetan, ja sen olen itse saavuttanut.

Unelmia ja vastauksia

Los Angelesissa, unelmakaupungissa, Timo toteutti amerikkalaisen unelman eli aloitti tyhjästä ja loi sisulla ja kovalla työllä omaisuuden. Samassa paikassa hän aloitti myös uuden elämänsä, jälleen tavallaan tyhjästä eli sisäistä tyhjyyttään täyttääkseen. Eikä se toisella kerrallakaan ollut helppoa. Uuteen elämään kuului asioita, jotka vaativat itsensä likoon laittamista eri tavalla kuin ennen. Ensimmäinen luento on Timolla vielä hyvin muistissa.

Katsoin kauhusta kankeana salia, jossa istui viitisentoista vierasta ihmistä. Entä jos he nauravat? Tai kävelevät kylmästi ulos? Olin aina potenut esiintymiskammoa, ja nyt olin tällaisessa tilanteessa! Yritin rauhoittua ja muistutin mieleeni asiat, joista halusin puhua, ja siitä sain voimaa aloittaa. Ja hyvinhän se lopulta meni, ainakin pysyin tajuissani loppuun asti, Timo nauraa.

Toistaiseksi pääosin Helsingin seudulla, Lahdessa ja Hirvensalmella Satulinnassa luennoinut Timo tekee ensiesiintymisensä Ultrapäivillä ensi kesänä. Mistä aiot siellä puhua?

Perusasioista. Että onnea ei pidä etsiä, sillä onnen hetket ovat vain piikkejä elämässä eikä niihin voi paljoakaan vaikuttaa. Sen sijaan perustyytyväisyyden tilaan kannattaa pyrkiä. Se on meille jokaiselle annettu syntymässä ja on ehkä jäänyt piiloon kaiken vihan, pelon, ahdistusten ja pettymysten alle. Se tarvitsee vain kaivaa uudelleen esiin, Timo vakuuttaa ja lupaa jakaa henkisiä hakkuja ja lapioita.

Toivon, että yleisö esittäisi paljon kysymyksiä. Mitä vaikeampia, sen parempi! Saadaan harjoitella tyhjälle hyppäämistä, kun ei tiedetä kaikkea etukäteen ja yritetään yhdessä löytää niitä vastauksia.

Takaisin Muut pääsivulle...

Takaisin kotisivulle...