|
Ohessa palautetta
henkilökohtaisesta valmennuksesta, kirjasta sekä luennoista.
> Ulla Raustela: Kirjassa käsiteltiin sellaisia asioita, jotka tavallaan ovat se perusta, mikä kaikkien ihmisten olisi oivallettava aivan ensimmäiseksi. Ilman näiden perusasioiden sisäistämistä (= elämistä todeksi) ei oikeastaan voi oppia mitään muutakaan tärkeää.
> Jussi E.: Olen lukenut Positiivarien puodissa myynnissä olevan
Kokonaisvaltainen menestys -kirjan nyt kannesta kanteen ja olen aivan
mykistynyt siitä miten helppolukuinen tämä pintaa syvemmältä elämän ja
menestyksen peruskysymyksiä käsittelevä kirja on. Suhtauduin teokseen
varauksellisesti sillä tuo nimi ei ollut niin hirveän houkutteleva
-päinvastoin. Kuitenkin, juuri ehkä kokonaisvaltaisuus sai minut
tarttumaan tilaisuuteen, ja olen mielissäni. > Yrittäjä Lahti: Luin kirjasi, se oli tosi hyvä ja siihen tulee varmaan palata useasti. Niin ehkä pysyisi asiat tärkeysjärjestyksessä. Kirja on myös hyvä lahja yhteystyökumppaneille. > EP: Jotenkin minusta tuntuu hyvältä silloin, kun kuvaat herkästi pieniä asioita ja itse asiassa juuri ne aiheuttavat suurimman muutoksen. Kumma juttu, se on kuin auringon lämpö joka saa riisumaan takin pois? Kiitos, hyvän tekijöitä on liian vähän.
> Harri Virolainen, Johtamisen ja organisoinnin lehtori Turun
kauppakorkeakoulu: "Kirja (KM) saa lukijan pohtimaan omaa toimintaansa eri
elämän tilanteissa kysymysten ja tarinoiden avulla. Myös rivien välistä on
luettavissa varsin paljon ja se auttaa oivaltamaan monia asioita
syvällisemmin. Erityisen ansiokasta kirjassa on kokonaisvaltainen asioiden
käsittely. Asioiden esittelyssä mennään pintaa syvemmälle." > Yrittäjä Keski-Suomi: ''Olen onnellinen siitä, että päätit markkinoida taitojasi juuri, kun seikkailen yritykseni ja itseni kanssa muutosten aallokossa!'' > Toimitusjohtaja Helsingistä: "Sparrauksesta on ollut suuri hyöty! Kun omaa toimintaa ja tilannetta saa tarkasteltua ammattitaitoisen valmentajan näkökulmasta, niin oma näkemys laajenee valtavasti ja paljon mahdollisuuksia tulee päivänvaloon, joita ei välttämättä ole itse aikaisemmin nähnyt. Myös sparrauksen tuoma lisäenergia auttaa tarttumaan asioihin suuremmalla tarmolla ja tämä vie uraa vääjäämättä eteenpäin." > Kauppias Lappeenranta: ''Ensimmäiseksi kiitän näistä viikoittaisista puhelinkeskusteluista, joita olemme käyneet. Niistä on ollut itselleni hirmuisesti apua, monenlaisissa asioissa. Ehkä se polku on nyt pikkuhiljaa löytynyt, jota olen etsinyt. Tiedän kuitenkin, että se on vasta alku jollekin pidemmälle matkalle. Välillä mieli on vain niin malttamaton... Ajattelen työtäni paremmalta kantiltani tällä hetkellä, kiitos sinun. Ei ole enää sellaista väsymistä sen suhteen. Mutta silti pohjalla on tuo vahva tunne, josta olen sinullekin koko ajan puhunut. Haluan rauhallisuutta elämääni, ja työ ei sitä kylläkään tuo. Tiedän, että jonkun ajan sisällä kyllä asioita loksahtaa paikalleen, jotka sitten vievät eteenpäin. Mutta jutellaan niistä sitten puhelimessa enemmän.'' > Yrittäjä Itä-Suomesta: ’’Minulla on aivan toisenlainen draivi päällä töissä. On intoa eikä töihin meneminen aamuisin ole enää niin vastenmielistä. Olo on helpottunut ja paljon valoisampi. Tarve kontrolloida kaikkea on poissa. Kaiken kaikkiaan olen itsekin yllättynyt, kuinka paljon oloni on parantunut näiden muutamien tuntien aikana. Ja exit-suunnitelma on taas työn alla, mutta jos minulla on näin mukava olo, niin voi olla, että en myykään yritystäni. Jos tätä menoa jatkuu ja myynti vain nousee, minulla ei yksinkertaisesti ole mitään syytä myydä sitä.'' > Talousjohtaja pääkaupunkiseudulta: ’’Homma on alkanut luistaa aivan toisella tavalla niin töissä kuin kotonakin. Olen itsekin yllättynyt kehityksestä. Hyvä oloni alkaa heijastua koko yrityksen vireeseen ja tuottoon. Se on niin totta mitä aina sanot, että kun minä muutun paremmaksi, kaikki muu muuttuu paremmaksi.’’ > ''Olen nautiskellut kirjastasi (EV), joka todellakin saa aivot toimimaan uudella energialla ja ajatukset löytämään uusia polkuja, pienin annoksin yritän toteuttaa ohjeita.'' > ''Olen positiivisesti yllättynyt kirjastasi (EV). Aloitin lukemaan sitä skeptisellä mielellä, kun näitä "elämänoppaita" on tullut luettua jo eräät määrät. Mutta eihän tätä malta jättää käsistä ollenkaan. Jokainen sana jysähtää suoraan sieluun ja panee todella ajattelemaan. Katson jo nyt maailmaa aivan toisin silmin ja miltähän tuntuu, kun olen päässyt kirjan loppuun. Kiitos vaan.'' > ''Timon luentoja (kursseja) voin suositella kaikenlaisille ja -ikäisille ihmisille, jotka miettivät omaa elämäänsä, sen sujuvuutta tai monimutkaisia koukeroita. Jos on mahdollista, niin kannattaa käydä useammalla luennolla, että saa laajemman kuvan eri aiheista. Luennon tai seminaarin otsikko kertoo vain pienen osan niistä asioista, joita käsitellään. Luennoilta saa taatusti jokainen jonkun helmen, joka lisää omaa tyytyväisyyttä ja kirkastaa päivän.'' > ''Päällimmäinen tuntuma Timosta ja hänen sanomastaan on positiivinen. Kaikessa tasaisuudessaan ja substanssiin liittyvässä banaaliudessaan sanoma sisälsi kaikki koskettavuuden edellytykset. Aitoamerikkalainen mentaliteetti häiritsi aluksi, mutta sekin sijoittui lopulta kontekstiinsa. Oma yhteisöllisyyteen ja kollektivismiinkin hurahtanut suuntaukseni ei sulattanut aivan kaikkia painotuksia individualismin ilosanomasta. Toki olen alustajan kanssa monista aiheeseen liittyvistä painotuksista myös samaa mieltä. Omat luutuneet asenteemme mm. ovat uudistumisemme suurimpana esteenä. Kaikista vaikuttavin elementti kaikessa elämässä on kuitenkin ihmisyyden kunnioittamisessa ja siltä pohjalta tietoisuuden virittämisessä tasa-arvoisuuden taajuudelle arjen statuskäyttäytymisessämme. Koin session ennen muuta orientaatioksi tästä hieman pitemmälle meneviin henkilökohtaisiin prosesseihin suhteessa työhömme. Minusta on muutenkin sangen kummallista se, että ihmisen sisintä niin harvoin kopostellaan tässä suhteessa. Varsinkin kun on itsestään selvää, että omaa sisäistä takkiamme emme jätä kotinaulakkoon töihin lähtiessämme, vaan kannamme sitä, tahtoen tai tahtomattamme kaikessa arjessamme. Negatiivisten tunnereaktioiden työstäminen ja tiedostaminen johtaa lopultakin avoimempaan ja suorempaan kommunikointiin, joka taas on omiaan parantamaan työilmapiiriä ja yhteistyötä. Ja tämä taas edellyttää syvempää kontaktia omaan itseemme.'' > ''EV on enemmän kuin kirja. Siitä on tullut jo pysyvä kumppanini tällä polulla. On kirjoja, jotka luettuaan ne voi unohtaa ja katsoa "käsitellyiksi", EV ei kuulu niihin. Sitä lukee yhä uudelleen ja joka keralla oivaltaa lisää. Se kulkee mukanani ja sen myötä elämäni aukeaa uudella tavalla. Takkuisina ja tahmeina päivinä, kuten myös iloa kuplivina päivinä kun värit ovat kirkkaita ja ilma kevyttä hengittää. Kertomus majakanvartijasta on ehdoton suosikkini. Oman lyhtyni kirkkautta pyrin vaalimaan joka päivä.'' >''Hei vaan Timo, siskoni luki kirjasi (EV) ja piti siitä todella paljon, kirjasi rohkaisemana hän pisti elämänsä uuteen uskoon ja hän jättää entisen työnsä taakse mitä on inhonnut jo monia vuosia. Syyskuussa hän aloittaa uudessa työssä joka tuntuu hänestä mielenkiintoiselta ja samalla työn ohessa aloittaa työhön liittyvät lisä opinnot. Hän oli todella innoissaan ja on niin tyytyväinen, hän pitää uskallustaan kirjasi ansiona ja on pyytänyt että välittäisin kiitokset sinulle rohkaisevasta tekstistä ja tässä nämä nyt tulevat.'' > ''Viime yönä en saanut unta ja valvoin yhden ja kolmen välillä ja siinä sitten mietin asioita, joista puhuit luennolla. Teoriassa itsekin ja niin monet 'new age' ihmiset tietävät nämä jutut, mutta käytännössä lähes kaikki ovat ihan solmussa itsensä kanssa. Käytännössä ajatusten muuttaminen tai negatiivisuudesta poispyrkiminen on todella vaikeaa, kuten sanoit itsekin luennolla. Olen itsekin koko pienen ikäni ns. kehittänyt itseäni ja kokeillut kaikenlaisia meditaatioita, mielenhallinta ym. -tekniikoita, käynyt kursseilla ja luennoilla, terapioissa ja vaikka sun missä ja voin sanoa, että välillä tuntuikin, että nyt olen päässyt eteenpäin. Mutta nyt minusta tuntuu, että olen tullut tässä tieni päähän. Aina kaiken yrittämisen ja hienojen oivallusten ja hetkien jälkeen putoan takaisin samaan vanhaan, samoihin vanhoihin ohjelmointeihin, jotka vetävät minut samoihin toimintatapoihin ja negatiivisuteen. Ne ovat kuin viruksia tai virus, joka välillä naamioituu aivan kuin se olisi kadonnut kokonaan ja sitä luulee päässeensä vihdoinkin eroon siitä. Mutta aina se vaan palaa takaisin ja se palaa takaisin sen takia, ettei sitä koskaan oikeasti 'hoidettu' tai sille ei koskaan annettu mahdollisuutta parantua ja eheytyä. Ne on kai niitä myllynkiviä kaulassamme, joista puhuit, haavoja, jotka eivät ota parantuakseen. Tiedän myös, että anteeksianto on vastaus tähän kysymykseen, mutta helpommin sanottu kuin tehty! On niin kovin vaikeaa antaa anteeksi etenkin itselleen.'' |