KOTI
Helmikuu 2003
Tiina Komi

Anteeksiantamisen parantava voima

Anteeksianto tarjoaa uskomattoman mahdollisuuden parantaa omaa henkistä hyvinvointiaan. Anteeksiannon voima henkisellä sektorilla on yhtä suuri kuin sulfan ja penisilliinin teho tulehdustauteihin. Ja mikä parasta: se on kaikkien ulottuvilla eikä maksa mitään.

Lähes joka päivä kohdallemme osuu joku ihminen, joka saa meidät ärtymään, pahoittamaan mielemme tai loukkaa meitä.

”Loukkaukset ovat kuin pieniä kiviä, jotka kasaantuvat henkiseen selkäreppuun, jollei niitä anna anteeksi. Mitä enemmän näitä kiviä kertyy, sitä raskaampi reppua on kantaa”, kuvailee kouluttaja Timo Ylä-Soininmäki.

Hän löysi anteeksiantamisen parantavan voiman avioeronsa jälkeen. Aikansa entistä vaimoaan syyteltyään hän oivalsi, että anteeksi antaminen on henkisen hyvinvoinnin ja kasvun edellytys.

”Ymmärsin, että minun on annettava itseni vuoksi entiselle vaimolleni anteeksi kaikki ne vääryydet, joita hän teki ja myös ne, joita kuvittelin hänen tehneen. Anteeksi antamiseen sisältyy lähes maaginen, parantava voima, jota on vaikea selittää järjellä. Siitä seuraa monenlaista hyvää: huolehtiminen, murehtiminen ja stressi vähenevä ja elämänasenne muuttuu aiempaa myönteisemmäksi”.

Miksi antaisin anteeksi?

Anteeksiannon ”taikavoimaa” tutkitaan ja sovelletaan ihmissuhdetyössä eri puolilla maailmaa. Psykoterapeutti Tuulikki Saaristo on kirjoittanut kirjan anteeksiannon merkityksestä ihmisen henkiselle, fyysiselle ja sosiaalisille hyvinvoinnille. Saariston mielestä on tärkeä antaa anteeksi paitsi muille, myös itselleen. Moni ihminen moittii itseään pitkin päivää huomaamattaan eikä tule koskaan antaneeksi itselleen anteeksi tekemiään virheitä, mokia tai laiminlyöntejä.

Siinä missä Ylä-Soininmäki neuvoo suhtautumaan loukkaajaan empaattisesti ja ymmärtäen, Saariston menetelmä ei edellytä aitoa anteeksiantamisen tahtoa. Hän kehottaa sanomaan joka ilta ennen nukahtamista itsekseen kolme, neljä kertaa ”minä annan itselleni anteeksi”. Jos harjoitusta tehdessä tulee mieleen joku muu henkilö, litaniaa voi jatkaa sanomalla muutaman kerran ”minä annan sinulle anteeksi”. Tämän enempää ei tarvita.

Entä jos mitään anteeksiannettavaa ei ole? Olet hyvissä väleissä kaikkien kanssa ja armollinen itseäsikin kohtaan, miksi siis pitää yllä tällaista ”iltarukousta”? Tai ehkä joku on loukannut sinua niin pahoin, ettet yksinkertaisesti pysty antamaan hänelle anteeksi. Tai koet, että viha antaa sinulle voimia.

Anteeksiannon mysteeriä on mahdoton ymmärtää, jollei sitä ole itse kokenut. Anteeksiantoa kannattaa kokeilla. Mielen repussa painavat kivet sitovat valtavasti energiaa, väsyttävät ja syövät elämänhalua.

Anteeksianto on tehokas menetelmä vaikeuksien työstämiseen. Saaristo korostaa, ettei anteeksiannossa ole itse asiassa ollenkaan kyse siitä ihmisestä, jolle antaa anteeksi. Tunnekuohut ovat omaa sisäistä luomustamme. Toinen ihminen liittyy niihin vain näennäisesti.

Parisuhde paremmaksi

”Ihmisen muisti on valikoiva. Muistamme paremmin kielteiset kuin myönteiset kokemukset. Vielä vuosikymmenien kuluttua muistamme, miten epäoikeudenmukaisesti ja väärin luokkakaveri, opettaja, äiti tai isä meitä kohteli. Näiden asioiden muistaminen ja niiden herättämä tunnekuohahdus merkitsee sitä, ettemme ole antaneet niitä vielä anteeksi. Ne ruokkivat negatiivisia tunteita, kuten katkeruutta, kaunaa, vihaa ja syyllisyyttä, ja syövät elämäniloa”, Ylä-Soininmäki sanoo.

Läheisissä ihmissuhteissa kertyy päivittäin anteeksiannettavaa. Esimerkiksi parisuhteeseen mahtuu joka päivä pieniä loukkauksia. Jollei näitä osaa antaa anteeksi, ne kasaantuvat mielen reppuun.

”Vähitellen vuosien kuluessa alunperin ruusuisena alkanut parisuhde tulehtuu. Loukkaukset kasvavat vihaksi. Ihminen ei voi samaan aikaan rakastaa ja vihata. Niin kauan kuin näitä asioita ei anneta anteeksi, ihmissuhde huononee huononemistaan eikä kasva koskaan niihin mittoihinsa, joihin se voisi kasvaa”.

Saariston mukaan todellisuus muuntuu sen mukaan, millaisia itse olemme. Salaisuus on ihmisen suhteessa tunteisiinsa. Oikeanlainen asenne auttaa tekemään uudenlaisia, elämää helpottavia ratkaisuja.

Ihmissuhdeongelmissa olemme taipuvaisia näkemään syyn vastapuolessa ja toivomme hänen korjaavan tilanteen tai muuttuvan. Pyydämme, kehotamme, käskemme ja jopa vaadimme muutosta. Tuloksetta.

Ylä-Soininmäen mukaan anteeksianto on tie muutokseen. Antaessamme anteeksi puolisolle tai anopille ilman, että tämä edes tietää meidän antaneen hänelle anteeksi, tai kokee tehneensä mitään väärää, vaikutamme hänen käyttäytymiseensä. Hän alkaa kohdella meitä aiempaa ystävällisemmin. Tämä on, paitsi heijastusta omaan muuttuneeseen käyttäytymiseemme, osa anteeksiantamisen mysteeriä.

Anteeksianto elämäntapana

Anteeksiantamisen tekee vaikeaksi se, että joudumme antamaan eniten anteeksi niille, jotka ovat meille kaikkein läheisimpiä. Heidän loukkauksensa satuttavat kipeämmin kuin vieraiden. On myös vaikea antaa anteeksi ihmiselle, joka jatkuvasti ja tahallaan loukkaa muita. Kyseessä voi olla perusnegatiivinen, vihamielinen tai jopa häiriintynyt ihminen, johon mikään järkevä puhe ei tepsi. Anteeksianto voi kuitenkin olla juuri se ainoa tie muutokseen.

Kannattaa antaa anteeksi myös tuntemattomille ihmisille, esimerkiksi töykeälle kaupan kassalle. ”Meidän ei tarvitse tuntea toista ihmistä eikä tietää, mistä hänen paha tuulensa johtuu. Riittää, kun ymmärrämme, että hänellä on huolia tai huono päivä ja annamme anteeksi loukkauksen, koska anteeksiantamatta jäävät pienetkin jäynät kerääntyvät repun pohjalle”.

Ne myös lisäävät ”mörköhavaintojen” määrää. Elämä on sikäli outoa, että mitä enemmän huonoja kokemuksia kasaantuu, sitä enemmän niihin kiinnittää huomiota, ja sitä enemmän niitä kertyy. Pahimmillaan ihminen alkaa jo havainnoida maailmaa vainoharhaisesti ja kuvitella, että kaikilla on jotain häntä vastaan. Negatiivisuus tarvitsee kaltaistaan energiaa pysyäkseen hengissä. Asioiden tulkitseminen kielteisenä ruokkii negatiivisuutta.

”Jollei ihminen anna anteeksi kärsimiään - todellisia tai kuviteltuja - vääryyksiä, ne vaikuttavat hänen psyykkiseen hyvinvointiinsa ja sitä kautta fyysiseenkin terveyteen. Anteeksianto avaa tien positiiviseen elämänvirtaan. Anteeksi antaminen on yksi merkittävimmistä asioista, joita voimme tehdä oman hyvinvointimme eteen. Siihen sisältyy niin itsensä kuin muidenkin hyväksymistä omana itsenään”, Ylä-Soininmäki sanoo ja muistuttaa, että suuret totuudet ovat ikivanhoja ja hyvin yksinkertaisia.

Anteeksi antamisesta tulee parhaimmillaan elämäntapa. Suhtautumalla lempeästi sekä itseä että muita kohtaan teemme tilaa hyville asioille elämässämme. Se, mihin elämässä keskittyy, lisääntyy. Hyvä mieli tarttuu ympäristöön, muihin ihmisiin ja jopa eläimiin.

Lähteet: Tuulikki Saaristo. Taikasanat eli miksi antaisin anteeksi.
Dialogia OY 2002.

Takaisin Muut pääsivulle...

Takaisin kotisivulle...