|
AJATUKSIA sivu 2 Aion kirjoittaa näille sivuille havaintojani ja ajatuksiani. Nämä kirjoitukset ovat kirjoitettu ex-tempore ja siten ovat taatusti sekavia ja kieliopillisesti väärin. Ne saattavat myös olla ristiriitaisia, poliittisesti ei korrekteja ja jyrkkiä. Tarkoitukseni onkin havahduttaa ja ravistella sinua miettimään asioita. En halua, että olisit välttämättä samaa mieltä kanssani tai että uskot minua sokeasti vaan että ajattelet omilla aivoillasi ja kyseenalaistat sen, miten asiat ovat niin sinun kuin kollektiivisella tasolla. Vain itsetuntemuksen kautta voimme löytää onnen, menestyksen ja vapauden. Saatan myös editoida ja tai lisätä tekstiä vanhempiin kirjoituksiin. Otan myös mielelläni vastaan palautetta.
< Edellinen Sivu 1 / Seuraava Sivu 3 > xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
- Harha ja realistisuus Monet saattavat olla eri mieltä yleistäessäni, että me kaikki olemme harhan vankeja. Mutta kuinka monta henkilöä tunnet, jotka ovat päässeet siitä edes osittain vapaaksi? Monilla olisi varaa esim. lopettaa työnteko, josta eivät edes pidä, mutta heidät on manipuloitu uskomaan, että elämän tarkoitus on työssä. Suuri osa suomalaista on myös ajanut itsensä velkavankeuteen. Kuka ostamalla liian kalliin asunnon, mökin, auton tai joukon muita leluja, joihin ei todellisuudessa olisi ollut varaa. Itse asiassa suomalaiset ovat suhteellisen ahkeria säästämään, eivätkä elä aivan yhtä järjettömästi yli varojensa kuten jenkit tekevät. Mutta näyttää siltä, että Suomessakin jokainen sukupolvi velkaantuu yhä enemmän ja aina vain turhempien asioiden takia. Yksi ensimmäisistä askelista vapauteen on vapautua (turhasta) velasta. Se vaatii suunnittelua, pitkäjänteisyyttä ja uhrauksia. Ihmisillä on ihmeellinen harhakuvitelma, että herääminen olisi helppoa. Yleisesti ajatellaan, että lukemalla kirjan pari voimme löytää vapauden, rakkauden, onnen ja mielenrauhan. Mutta nämä asiat ovat ne kaikkein vaikeimmat asiat saavuttaa. Niitä ei voi löytää sähläämällä vasemmalla kädellä, vaan niihin on tartuttava molemmin käsin oikein tosissaan. Ja sittenkin niiden löytäminen on erittäin vaikeaa. Raaka totuus on, että 90 % ihmisistä jotka aloittavat etsimään niitä, eivät koskaan pääse edes lähelle. Monet viettävät koko elämänsä niiden jahtaamisessa… menemällä kirjasta, kurssista ja systeemistä tai uskonnosta toiseen. Jokaisen kirjan jälkeen vaivumme aina vain syvemmälle synkkyyteen, koska se ei taaskaan auttanut, vaikka odotuksemme olivat niin suuret. Tämän takia asennoidumme tietämättämme jo valmiiksi negatiivisesti seuraavaan kurssiin tai kirjaan. Miksi tämä kirja auttaisi, kun mitkään edellisetkään eivät ole auttaneet. Kierre on valmis, ja jokainen kirja ja kurssi vain lisäävät sitä, mitä yritämme sillä poistaa. Tarkoitukseni ei ole masentaa, vaan olla realistinen. Olen sen verran kauan pääsyt seuraamaan näitä asioita 'aitopaikalta', että tiedän mistä puhun. Olen huomannut, että liian kevyellä positiivisella asenteella nämä asiat eivät aukea. Niin kauan kuin uskottelemme itsellemme, että onnen ja mielenrauhan löytäminen on helppoa, ne pysyvät visusti piilossa meiltä. Aivan samoin kuin jos asennoidumme vaikka 20 liikakilon pudottamiseen liian heppoisesti, niin takuulla laihdutus jää kesken. Mutta jos asennoidumme siihen sen vaatimalla vakavuudella, päättäväisyydellä, pitkäjänteisyydellä ja valmiudella uhrautua asian eteen, niin silloin meillä on mahdollisuus päästä tavoitteeseemme. Onni ja mielenrauha ovat ne kaikkein tärkeimmät asiat tässä elämässä, ja niiden oivaltaminen vaatii määrätynlaisen vakavuuden ja valmiuden. Mutta eikö totuus ole, että jos saavutamme ne, niin eipä sitä mitään muuta sitten juuri tarvitsekaan? ***** - Uskonnosta Tarvitseeko onnellinen ja elämään rakastunut henkilö uskontoa? Ei! Kokemukseni perusteella ahdistus, pelot, masennus, sairaudet, kuoleman pelko ja muut itseä suuremmat ongelmat ajavat ihmiset uskonnon pariin. Ei uskoon tulla kun ollaan onnellisia, vaan kun ollaan onnettomia. Oletko tavannut ketään, joka olisi tullut uskoon silloin, kun kaikki oli loistavasti hänen elämässään? Epäilen. Monet alkoholistit ovat saaneet apua ongelmaansa uskonnosta, kun mikään muu ei ole auttanut. Samoin Jumalan pakeille mennään usein vakavan sairauden takia. Seksuaalinen identiteettikriisi etenkin nuorten (miesten) keskuudessa on varmaan myös yksi syistä. Uskonto on auttanut monia henkilöitä selviämään ongelmiensa yli, mutta olisiko ongelmien selvittämiseen olemassa vielä parempi metodi? Ehkä. Jos joku henkilö menee kirkkoon päästäkseen eroon viinasta ja hän tulee uskoon ja juominen loppuu, niin se ei tarkoita, että ongelma olisi poistunut. Yleensä se on vain peittynyt. Jos tämä henkilö heittää Raamatun nurkkaan, niin juominen saattaa taas jatkua. Eli muutos ei ollut pysyvää. Uskoon tuleminen ei ratkaise mitään, vaan luo uuden systeemin / elämäntavan vanhan päälle. Uskonto ei anna mitään suoranaisia vastauksia mihinkään, eli ongelmaa ei selvitetä, vaan vanhan elämän päälle tulee uusi uskonnollinen elämätyyli. Pointtini on, että suurin osa ihmisistä jotka tulevat uskoon, etsivät vastauksia ongelmiinsa, onnellisuutta ja mielenrauhaa. Kun lopetat etsimisen, löydät. Etsiä on verbi, eikä siihen sisälly löytämistä. Löytää on myös verbi. Voit joko etsiä tai löytää. Et voi tehdä molempia samaan aikaan. Kun etsimme, ajattelemme että sitten kun löydän... Mutta jos ajattelemme näin, niin silloinhan löytäminen siirtyy aina tulevaisuuteen. Kaikki muutos eli löytäminen täytyy tapahtua tässä ja nyt. Juuri tämä tekee asiasta niin haasteellisen. Noin yleisesti ottaen, me emme edes halua muuttua eli löytää vaan ylläpitää itsepetosta, että muka haluamme muuttaa elämäämme. Etsimme laastareita (oivalluksia) ahdistukseemme. Usein etsiminen saattaa myös olla pakoa. Juoksemalla esim. parisuhdekurssilta tai kirjasta toiseen saatamme yrittää siirtää eteenpäin väistämätöntä eroa. Tiedämme mitä on tuleva, mutta emme millään haluaisi aloittaa taas alusta. Pelkäämme, että emme löydä uutta kumppania, emme halua jakaa omaisuutta tai sallia vapautta puolisollemme, jne. Useimmille meistä koko elämä on sarja tällaista pakoa asiasta toiseen. Emme todellisuudessa koskaan elä siten kuin sielumme todella haluaisi elää. En yritä väittää, että avioero, kirkosta eroaminen tai homoseksuaalisuus olisi vastaus ongelmiisi. Ne ovat vain hyviä esimerkkejä. Uskon, että jos voisimme avoimesti puhua KAIKISTA ongelmistamme, meillä ei olisi ongelmia eikä tarvetta uskonnoille. Ja väitän, että suuressa osassa ongelmistamme kirkoilla / uskonnoilla on sormensa pelissä, vaikka se ei ehkä siltä heti näytä. On sääli, että vielä tänäkin päivänä pääosin kirkon luoma yleinen moraalisuus estää meitä olemasta vapaita. Elämä voisi olla meille kaikille niin paljon parempi, mutta kun ei, niin ei!
- Kerjäläiset ja auttaminen Useimmat meistä ovat matkaillessaan kohdanneet kerjäläisiä, katulapsia myymässä rihkamaa, jne. Ja kukapa meistä ei olisi herkistynyt jonkun 4-vuotiaan pikkulapsen räsyisen olemuksen edessä pudottamaan kolikon kuppiin. Onko tämä auttamista? Teemmekö sen vain jotta voimme kääntää hänelle puhtain mielin selkämme? Yritämmekö päästä kolikoilla eroon syyllisyydentunteistamme? Ensinnäkin, antamalla rahaa kerjäläisille tai ostamalla matkamuistoja lapsilta aiheutamme vain lisää kurjuutta. On totta, että joissain maissa lapset ovat oikeasti kodittomia ja kerjäävät, jotta saisivat syötävää, mutta monissa maissa, kuten esim. Thaimaassa, vanhemmat vuokraavat lapsiaan kerjäämään. Nämä lapset tulevat yleensä maaseudulta ja naapurimaista kuten Kamputseasta. Lapsen vuokraaminen maksaa 2 dollaria per päivä. Se vastaa aikuisen päiväpalkkaa Kamputseassa. Lapsia myös ryöstetään tähän tarkoitukseen. Kerjääminen on hyvin organisoitua liiketoimintaa ja rahat menevät liigojen taskuun. Aamuisin lapset kuljetetaan omille paikoilleen ja illalla haetaan takaisin. Heidät pidetään likaisina, aliravittuina ja rääsyissä, jotta ohikulkijat tuntisivat mahdollisimman paljon sääliä. Monet näistä katulapsista myydään aikanaan seksiorjiksi, kun he ovat liian vanhoja kerjäämään. Tai heidät opetetaan varastamaan jne. He alkavat myös usein haistelemaan liimaa, jotta kestäisivät kohtalonsa. Ja tietenkin organisoidun kerjäämisen lisäksi on monia alkoholisoituneita/köyhiä vanhempia, jotka raahaavat lapsensa kerjäämään, etenkin jos lapsi on invalidi. Muutama kymmenen vuotta sitten etenkin Intiassa monet vanhemmat aiheuttivat tahallaan lapsille ruumiillisia epämuodostumia, jotta he olisivat tehokkaita kerjäämään. Jo pelkkä maalaisjärki sanoo, että mitä enemmän rahaa heille annamme, sitä enemmän niitä tulee. Ja niin kauan kuin he kerjäävät, he eivät käy koulua eivätkä opi minkäänlaista ammattia. Etenkin rannalla ollessa osta matkamuistot, ruoka jne. aikuisilta henkilöiltä. Mutta älä osta jos hän roikottaa pientä lasta mukanaan. Lapsi on vain tehosteena. Niin kauan kun lapsi auttaa häntä kerjäyksessä, nainen tulee raahaamaan häntä mukanaan. Mutta tämä ei ole oikea paikka pienelle lapselle päivästä toiseen. Ja totuus on, että useimmiten nämä ihmiset ovat joko alkoholiastuneita tai sitten käyttävät huumeita. Miten voit auttaa? Jos olet lyhyellä lomalla, niin sinulla ei ole aikaa tutkia, mihin rahat menevät jostain hyväntekeväisyyskeräyslaatikosta. Ainoa laatikko, johon minä luotan edes vähäsen, on Punaisen ristin keräyslaatikko. Ehkä helpoin tapa auttaa paikallisia on antaa hyviä juomarahoja ihmisille, jotka tekevät työtä eteesi. Tällä tuet työntekoa ja annat kuvan, että kunnollinen, rehellinen työ kannattaa. Monissa maissa juomarahat menevät yhteiseen pottiin, joka jaetaan kaikkien kesken, joten jos haluat antaa juomarahan jollekin määrätylle henkilölle, pistä se heidän käteensä. On sydäntä särkevää nähdä näitä lapsia kerjäämässä, mutta tässä tapauksessa rahan antaminen heille ei ole auttamista. Jos todella haluat asioiden muuttuvan, niin tue työtä tekeviä ja lähetä kyseisen maan matkailunedistystoimistoon sähköposti, jossa kerrot kaikki ne asiat, joista nautit lomallasi ja samalla painota, että ko. maan on aika tehdä jotain katulapsilleen, rikollisuudelle, luonnon/eläinten suojelulle, likaisuudelle tai mitä ne asiat sitten ovatkaan, jotka mielestäsi tarvitsisi korjata. Samoin voit myös kertoa mielipiteesi näistä asioista paikallisille henkilöille aina kun siihen tulee hyvä mahdollisuus. Turismi on monille maille todella tärkeä osa kansantaloutta ja ne ovat valmiita tekemään melkein mitä tahansa pitääkseen turistit tyytyväisinä. Heikkouksista muistuttaminen on tehokas keino vaikuttaa, etenkin kun muistat myös mainita hyvistä puolista. ***** - Harha jatkuu Olemme niin pahasti yleisen harhan vankeja, että itse asiassa emme elä omaa elämäämme. Uskon voivani yleistää sanomalla, että monikaan Afganistanin talibaani ei kyseenalaistanut elämäänsä ennen viimeistä sotaa, vaan he elivät aivan kuin heidän elämäntapansa olisi ollut se ainoa oikea tapa elää. Ja aivan samoin me elämme omaa elämäämme niin kuin se olisi ainoa oikea tapa elää. Mutta onko se? Oletko koskaan kyseenalaistunut elämääsi todella luuytimiäsi myöten? Luultavasti et. Jos kyseenalaistamme yhtään mitään, niin se vähä kohdistuu johonkin yksittäiseen elämän osa-alueeseen, kuten työpaikan vaihtoon tai parisuhdeongelmiin. Me kaikki elämme yhteisesti sovitun kaavan mukaan. Nykyään meille sallitaan pientä pelivaraa, mutta siitä ei ole kauan, kun lähes kaikki menivät naimisiin kaksikymppisinä ja perustivat perheen. Jos katsot ympärillesi, niin vieläkin kaikki suomalaiset elävät aika samannäköistä elämää, ja siitä poikkeava leimautuu välittömästi. Yksi hyvä esimerkki on urheilu. Sanomme, että pidämme jalkapallosta tai Formula 1:stä. Mutta todellisuudessa suurin osa meistä ei ole niinkään kiinnostuneita itse urheilusta vaan voittamisesta. Varmaan yli 90 % katselijoista jättäisi formulat katsomatta, jos siellä ei olisi suomalaisia huipulla. Samoin käy oman kaupungin jalkapallojoukkueelle. Katsomot ovat täynnä vain jos oma joukkue on huipulla. Fani joka todella pitää jostain määrätystä lajista, on paikalla satoi tai paistoi, meni omalla suosikkijoukkueella hyvin tai huonosti. Tämä saattaa tuntua pieneltä asialta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Olemme kokonaisvaltaisia ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos seuraamme vain sellaisia lajeja, joissa Suomi pärjää tai oma joukkue on vahva, se kuvaa sitä, että teemme sitä vääristä sysistä. Ensinnäkin media on vaikuttanut meihin. Ja toiseksi tunnemme itse voittavamme, kun Kimi voittaa. Tämä osoittaa, että omanarvontuntomme ei ehkä ole kovin korkea. Jos voittaminen on meille niin tärkeää, että valitsemme jopa mielilajimme ja harrastuksemme sen mukaan, niin mitä se kertoo meistä? Kun emme tunne itseämme voittajaksi (tarpeeksi hyväksi) omassa elämässämme, haemme tätä tunnetta muiden henkilöiden / asioiden kautta. Mutta tällainen sijaisvoittaminen jättää meidät aina tyhjäksi. Itse asiassa se vähentää omanarvontunnettamme ja syventää sisällämme olevaa tyhjiötä. Tyhjiötä, jota ei voi täyttää ulkoapäin vaan sisältä käsin heräämällä harhasta. Katso elämääsi neutraalisti, miksi teet mitäkin. Harrastatko jotain lajia vain koska se on in? Ovatko formulat sinulle tärkeitä? Tätä kautta saatat löytää sen todellisen oman juttusi. Sen jutun, joka todella lataa paristojasi ja on intohimosi. ***** - Taikauskot Thaimaassa on outoja taikauskoisia uskomuksia. Esim. keskiviikkoisin ei pidä leikkauttaa hiuksiaan. Useimmat parturit ovat keskiviikkoisin suljettu. Samoin keskiviikkoisin ei pitäisi matkustaa. Meillä eurooppalaisilla on omat taikauskomme, kuten numero 13 ja musta kissa joka ylittää kadun tai tikapuiden alta käveleminen. Miksei 13 ole epäonnen numero Thaimaassa? Miksi Suomessa on ok leikkauttaa hiuksensa keskiviikkoisin? Miksei siitä seuraa epäonnea? Voisiko se olla siksi, että näillä uskomuksilla ei ole mitään tieteellistä perustaa, vaan ne perustuvat vanhan kansan satuihin? Mitäs jos näin on myös horoskooppien, numerologian, kaikkien uskontojen, tarot-korttien, ennustamisen, kristallipallojen ja erilaisten terapioiden kuten reikin ja muiden energiaparannusmuotojen kanssa? Mitäs jos ne kaikki ovatkin vain taikauskoa? Mitäs jos ne eivät toimi? Tai jos ne toimivat, ne toimivat ainoastaan, koska uskot niihin. Ja ehkä energiaparannus ei itsessään paranna, vaan parantuminen johtuu plaseboefektistä. Jos näin on, niin eikö kannata jättää väliin turhat kainalosauvat ja uskoa suoraan itseesi. Näin sinulla on itselläsi voima parantaa itsesi. Saatat käydä reikihoidossa, mutta riittääkö sinulla uskoa sen voimaan? Usein kuulee selityksenä, että horoskoopit ja muut vastaavat asiat ovat vain viihdettä. Mutta ne eivät ole vain harmitonta huuhaata, vaan saattavat vaikuttaa meihin yllättävän paljon. Monet ihmiset tekevät isojakin päätöksiä, joissa taikausko vaikuttaa taustalla. USA:ssa on paljon taloja ja hotelleja, joissa ei ole 13. kerrosta. Ajattele, jos taloja rakennetaan perustuen taikauskoon, niin kuinka suuri vaikutus näillä asioilla on elämäämme. Voisi olla viisasta katsoa, miten taikausko rajoittaa sinun elämääsi. Näin CNN:llä kuuluisan amerikkalaisen selvännäkijän John Edward haastattelun. Hän sanoo, että hänellä on yhteys kuolleisiin ihmisiin. Hän vastailee luennoillaan ihmisten kysymyksiin kuolleista perheenjäsenistä. Jos et ole koskaan nähnyt, miten meediot toimivat, niin yleensä se menee näin: Joku yleisöstä sanoo, että hän haluaa yhteyden johonkin kuolleeseen henkilöön. John saattaa yrittää arvailla, kuka tämä henkilö on, ja sitten hän tuo tältä viestin. Viestit voivat olla, että 'kaikki on hyvin', tai mukana voi olla vastaus johonkin kysymykseen tai jopa varoitus. Outoa näissä jutuissa on aina se, että kaikki on ympäripyöreää. Jos hänellä kerran on suora yhteys johonkin kuolleeseen henkeen, niin miksei hän saa tältä 100 %:n varmaa tietoa? Kaikki on arvailua, olettamisia ja johdattelua. John saattaa arvailla, että tuon henkilön nimi alkaa d:llä tai että d on jotenkin tärkeä hänelle. Haastattelun aikana John vastasi muutamaan puhelinsoittoon. Eräälle naiselle hän kertoi, että henkilö jota hän etsii, kuoli itsemurhan kautta. Nainen sanoi, että ei kuollut. Juuri ennen naisen soittoa John oli sanonut, että monesti kuolleet henkilöt tuovat varoituksia. Huomasi selvästi, että naisen äänessä oli pelkoa, kun hän kysyi huolestuneena, olikohan viesti itsemurhasta ehkä enne tai varoitus? John vastasi, että ei ollut. Mutta mielestäni hänen olisi pitänyt huomata naisen huoli ja jollain tavoin pystyä vakuuttamaan hänelle, että ei kannata olla turhaan huolissaan asiasta. Toiselle henkilölle selvännäkijä kertoi, että joku oli kuollut hirttäytymällä, mutta kun näin ei kuulemma ollut tapahtunut, hän sanoi, että sitten tukehtumalla tai jollain vastaavalla tavalla. Hän sanoi näkevänsä jotain mustaa kuolleen rinnassa. Hirttäytyminen katkaisee niskan, sillä ei ole mitään tekemistä tukehtumisen tai rinnan kanssa. Seuratessa Johnin esitystä tarpeeksi kauan huomaa, että hän käyttää paljon yleistyksiä. Hän myös johdattelee yleisöä sanomalla esim., että ko. henkilö kuoli aivosyöpään ja jos tämä ei täsmää, niin hän sanoo näkevänsä jotain mustaa hänen päänsä kohdalla. Ja saattaa kysyä, että oliko tällä henkilöllä ollut migreeni tai päänsärkyä? Melkein kaikilla on joskus päänsärkyä. Tällä tavalla hän saa esityksensä näyttämään siltä, että hänellä on suora yhteys kuolleisiin. Tärkeä pointti on myös, että yleisö haluaa uskoa hänen kykyihinsä ja hän on kuuluisa julkkis eikä yleisö tietenkään halua nolata häntä, joten yleisö myöntää usein asioita jotka eivät täsmää. Näitä meedioita on tutkittu pitkään ja he ovat kaikki huijausta, pelkkää sirkushuvia. Suurin osa heidän kyvyistään on taitoa johdatella ja osata lukea kysyjästä, mitä hän haluaa kuulla. Hyvät ennustajat käyttävät samoja kykyjä, eli he näkevät pienistä yksityiskohdista, että mitä kukakin haluaa kuulla. Mutta tärkeintä tässä on se, että nämä jutut eivät ole harmittomia. Uskon, vaikka en tienkään voi tietää varmuudella, että vielä tänäkin päivänä tämä nainen ja ehkä hänen koko perheensä ovat - jos ei muuten - niin alitajuisesti huolissaan tästä itsemurhaviestistä. Tällaisesta viestistä voi jollekin psyykkisesti herkälle jäädä itsemurhan pelko päälle niin, että hän saattaa jopa tehdä itsemurhan. Yleisesti ottaen henkisesti vahvoilla olevat eivät hae apua medioilta ja muilta ennustajilta. Ne jotka etsivät meedion apua, ovat monesti puolison tai lapsen kuoleman johdosta surullisia, masentuneita ja henkisesti "sekaisin" ja siten helposti vaikutettavissa. John kertoi myös oman historiansa. Hän oli murrosiässä joutunut isoäitinsä tai siskonsa kanssa meedion puheille. Hän oli sanonut, että ei usko mokomaan humpuukiin. Mutta meedio onnistui jotenkin vakuuttamaan Johnin olevan itsekin selvännäkijä. Siitä lähti hänen kiinnostuksensa henkimaailmaan. Eli ehkä hän itsekin lähti selvännäkijän alalle alitajuisen 'käskyn' johdosta. Toinen kuuluisa amerikkalainen selvännäkijä Sylviä
Brown kertoi perheelle jonka 11-vuotias poika oli kadonnut, että poika on
kuollut. Mutta poika löytyi neljä vuotta myöhemmin hengissä. Sylvia oli
myös kaupannut kykyjään tälle perheelle $ 750 per puoli tuntia. Ajattele
hetki.... kuuluisa selvänäkijä soittaa perheelle jonka lapsi on
kidnapattu. Hän tarjoaa palvelujaan kalliiseen hintaan ja sanoo, että
poika on kuollut.... onko mitään raaempaa kuin tämä? Kun totuus on, että
poika on elossa.
Kannattaa olla ERITTÄIN varovainen kaikkien tällaisten asioiden kanssa. John on kuuluisuutensa takia jatkuvasti median tarkkailun alla, joten hänen on oltava tarkkana mitä sanoo, mutta maailma on täynnä täysin tunteettomia huijareita, jotka eivät välitä miten paljon vahinkoa he saattavat aiheuttaa. Olen itsekin tavannut lukemattomia ennustajia ja muita vastaavia henkilöitä, enkä en menisi heidän juttusille, vaikka minulle maksettaisiin siitä. Monet heistä ovat suorastaan vaarallisia. Alitajuntamme on täysi mysteeri ja todellisuudessa emme tiedä, kuinka paljon esim. ennustukset vaikuttavat meihin. Näinkin voi käydä: Kaverini kolme naisystävää olivat kovia povaamaan pelikorteilla. Kaverini poisti salaa pakasta sotilaskortit, jotka symboloivat romanttisia kohtaamisia. Viikon povattuaan naiset ihmettelivät, kun ei miesonni oikein tahtonut tulla kenenkään kohdalle. Eli tarkkana kannattaa olla povatessakin :-) Ehkä olisi aika unohtaa KAIKKI taikausko ja ruveta uskomaan itseensä? Sanoihan Jeesuskin, että jos sinulla on edes sinapinsiemenen verran uskoa, niin toiveesi toteutuvat. Emme voi tehdä kahta asiaa hyvin samaan aikaan. Aivan kuten emme voi arvostaa, eli nähdä kukan kauneutta, ja arvostella sitä, eli etsiä siitä vikoja samaan aikaan. Emme myöskään voi uskoa taikauskoisiin asioihin ja itseemme samaan aikaan. Jokainen lukemamme horoskooppi tai ennustus jättää mieleemme pienen jäljen ja vaikuttaa huomaamattamme päätöksiimme. Ehkä emme enää tarvitse taikauskoisia kainalosauvoja, vaan voimme uskoa itseemme? ***** - Olemmeko onnellisia? Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat eurooppalaisista keskivertoa tyytyväisempiä elämäänsä. Tässä saattaa olla hienoinen ristiriita, koska taas toiset tilastot osoittavat, että suomalaiset ovat keskivertoa enemmän väkivaltaisia, alkoholin suurkulutukseen taipuvaisia, masentuneita, itsemurha-alttiita jne. Jotenkin minusta tuntuu, että emme voi olla molempien listojen kärjessä. Eräässä kyselyssä kysyttiin ihmisten mielipidettä, mitä tulee tapahtumaan maantaloudelle sekä heidän omalle taloudelleen. Suurin osa ihmisistä oli pessimistisiä maantalouden suhteen, mutta optimistisia oman taloutensa suhteen. Tässä on samanlainen ristiriita. Jotta jaksaisimme tässä oravanpyörässä, valehtelemme itsellemme. Vähättelemme vaikeuksia ja suurentelemme myönteisiä asioita. Jos mies hakkaa, se tarkoittaa että hän välittää minusta. Ja loma, joka ei todellisuudessa antanut meille yhtään mitään, oli niin hieno että… Muiden asiat ovat huonosti, meidän hyvin. Tämä on itsepetosta parhaimmillaan. Me kaikki syyllistymme tähän. Tärkeää on tietää, missä on. Miten muuten on mahdollista löytää sinne minne haluaa mennä, jos ei tiedä mistä lähtee. Vaikka sinulla olisi Suomen kartta, niin et löytäisi Helsinkiin, jos et tiedä missä olet. Niin kauan kun väritämme totuutta ja vahvistamme harhaa jossa elämme, kaikki muutos ja korjausyritykset tulevat luomaan vain pinnallisen muutoksen niin yksilön kuin yhteisön tasolla. Jos emme todella perehdy omiin ja nuorten ongelmiin ja anna kansalle vapautta keskustella ongelmista niiden oikeilla nimillä, niin miten olisi mahdollista löytää oikeita vastauksia? Ei mitenkään! Aikuisten ja nuorison alkoholin ja huumeiden käyttö ja yleinen pahoinvointi sekä KAIKKI tästä johtuvat lieveilmiöt ja ongelmat tulevat lisääntymään. Ja kuten varmaan tiedät, viime vuosina kaikki nämä asiat ovat lisääntyneet. Ja jos me suomalaiset todella olemme niin edistyksellinen, sivistynyt, onnellinen ja vapaa kansa, niin miksi meillä on samalla niin paljon ongelmia etenkin henkisellä tasolla? ***** - Kokonaisvaltaisuus Mainitsen usein, että olemme kokonaisvaltaisia. Hyvä esimerkki: Jos roskaamme luontoa ja ympäristöämme, se ei ole niin pieni asia kuin miltä se saattaa näyttää. Todellisuudessa se merkitsee sitä, että jos emme välitä ympäristöstämme, niin silloin emme myöskään välitä itsestämme emmekä pidä huolta itsestämme. Sanon usein, että ei ole mitään välimuotoja; voimme olla vain joko hyviä tai pahoja. Einstein sanoi: "Emme voi varautua sotaan ja rauhaan samaan aikaan." Kun vesimolekyyli jäätyy 0 asteessa, jäätyminen tapahtuu hetkessä. Vesi ei jäädy pikkuhiljaa. Koko elämä on samalla tavalla joko tai. Siinä on yllättävän vähän mitään harmaita alueita. Ei ole kuin kasvua tai taantumista. Eteenpäin tai taaksepäin menemistä. Hyvyyttä tai pahuutta. Välittämistä tai välinpitämättömyyttä. Positiivisutta tai negatiivisutta. Antamista tai ottamista. Taivas tai helvetti. Veden päällä tai alla. Rakentamista tai tuhoamista. ***** - Hyvyys yhdistää. Pahuus erottaa. Mitä tekevät maailman uskonnot, yhdistävätkö vai erottavako ne meitä? Vastaus on selvä: Ne erottavat meitä jakamalla meidät eri säätyihin tai lahkoihin – ja mikä pahinta – puolesta tai vastaan, ystäviksi tai vihollisiksi. Tai itse asiassa eivät uskonnot sitä tee, vaan kirkot. Voit ottaa melkein minkä uskonnon tahansa ja kun tarkastelet sen perusideoita ja oppeja, niin huomaat, että kirkot eivät ole toimineet omien oppiensa mukaan satoihin vuosiin, jos koskaan. Kirkkojen johto taistelee vallasta ja rahasta, kuten kaikki muukin yritykset ja organisaatiot tekevät. Eri uskonnot ovat kautta aikojen käyttäneet omia pyhiä kirjojaan tukemaan niiden vallassa olevien ryhmien näkemyksiä. Näin on myös tänä päivänä. Niin kirkot kuin valtioiden johtajat perustelevat sotiaan ja julmuuksiaan jumalillaan. Useimmat kirkot luovat paljon enemmän pelkoa kuin mitään hyvää. Kirkossa sanat hyvyys ja suvaitsevaisuus ovat vain kuolleita sanoja. On kumma, että papit kaikkialla maailmassa puhuvat Jumalasta aivan kuin he tietäisivät, mitä Jumala sanoisi, tekisi, ajattelee, tarkoitti jne. ”Jos Jumala olisi täällä, hän sanoisi sinulle ...”. ”... tällä Jumala tarkoitti, että ...”. ”Jumala ajatteli, että ...”. ”Jumala haluaa, että …” On järjetöntä väittää, että kukaan ihminen voi sanoa, mitä mahdollinen Jumala saattaisi haluta tai sanoa. Ja mikä oudointa, eri uskontojen ja lahkojen papit sanovat Jumalan haluavan eri asioita! Kellä papilla on se oikea Jumala? Vai onko kaikilla uskonnoilla ja kirkoilla oma Jumalansa? Lahkoista sen verran, että niin luterilainen kirkko kuin kaikki muutkin nk. pääuskonnot ovat yleensä lahkoja vastaan. Mutta kaikki tuntuvat unohtavan, että myös kristillisyys oli aikoinaan lahko, jonka Jeesus aloitti. Jos uskontoja ei olisi olemassa ja joku aloittaisi sellaisen nyt ensimmäistä kertaa, hänet suljettaisiin pehmustettuun huoneeseen. ***** - Todellinen ymmärtäminen Sanat ovat ihmisille paljon tärkeämpiä kuin niiden takana oleva syvällinen tarkoitus. Hyvyys, pahuus, anteeksianto, myötätunto, avoimuus, suvaitsevaisuus, vapaus, uskonnollisuus jne. ovat vain tyhjiä sanoja, joita me heittelemme ympäristöömme liian helposti. Jeesus sanoi: ”Älä lausu Jumalan nimeä turhaan.” Mutta voi hyvinkin olla, että hän ei välttämättä tarkoittanut Jumalaa yksistään, vaan hän puhui enemmänkin yleisesti ottaen. Hän on saattanut tarkoittaa, että meidän ei pitäisi puhua mistään nk. pyhistä tai tärkeistä arvoista turhaan. Kaikki tyhjä kahvipöytähöpötys tärkeistä asioista, myös Jumalasta, vähentää niiden arvoa. Kun puhumme tai edes ajattelemme näitä asioita, meidän tulee käsitellä niitä pyhinä, aivan kuin niillä olisi arvoa. Ainoastaan silloin ne voivat olla meille arvokkaita ja ainoastaan silloin voimme jalkauttaa nämä arvot arkeen. Kaikki nämä sanat ovat kärsineet inflaation turhasta käytöstä, aivan kuten käsitteet rakkaus (love) ja tässä hetkessä oleminen (carpe diem) ovat. Luulemme, että kun sanoo ’annan sinulle anteeksi’, se tarkoittasi anteeksiantamista. Tai jos sanomme olevamme vapaita, se ei suinkaan tarkoita, että näin todellisuudessa olisi. Esimerkiksi jos kysyy suomalaisilta, ovatko he vapaita, niin 99 % vastaa olevansa. Mutta todellisuudessa vapaus joka meillä on, on vain näennäistä. Ennen kuin voit vastata tähän kysymykseen tyhjentävästi, sinun on ymmärrettävä vapauskäsitteen todellinen syvällinen tarkoitus. Sillä, miten sana vapaus yleensä ymmärretään, ei ole mitään tekemistä todellisen vapauden kanssa. Nämä yllä mainitut asiat / arvot ovat paljon vaikeampia toteuttaa käytännössä kuin luulemmekaan. Niiden todellinen ymmärtäminen ja omaksuminen vie helposti vuosikymmeniä. Vain niiden syvällisen ymmärtämisen kautta voi kokea vapauden (harhasta). ***** - Salliminen ja suvaitsevaisuus Vähän aikaa sitten muslimit hyppäsivät kattoon tanskalaisen Mohammedia koskevan pilapiirroksen takia. Lännessä muslimien ärtyminen tuomittiin mielipidevapauden perusteella. Vähän tämän hässäkän jälkeen itävaltalainen poliitikko sanoi, että saksalaiset eivät tappaneet juutalaisia läheskään niin paljon kuin on väitetty. Häntä vaadittiin perumaan puheensa ja yritettiin jopa ajaa maasta ulos ja vetää oikeuteen. Hän joutui antamaan periksi painostukselle ja perui osan puheistaan. Näissä asioissa ei ole mitään eroa. Molemmille tahoille kuuluu sama mielipidevapaus, jota ei todellisuudessa ole. Samoin on myös kaiken järkevän rotukeskusteluja, naisten ja miesten välisiä asioita, poliittisten sekä nuorten ongelmia koskevien asioiden neutraali ja rakentava keskustelu. Meille on tärkeämpää olla poliittisesti korrekteja kuin todella saada jotain aikaiseksi. Kaikki nämä ovat hyviä esimerkkejä asioista, joista ei saisi ääneen keskustella, ja siitä, kuinka yhteisvoimin painostamme ihmisiä pysymään ruodussa. Tämä osoittaa myös hyvin, kuinka näennäistä (mielipide) vapautemme todellisuudessa on. Samoin esimerkkinä voisi käyttää myös homoja tai muita vähemmistöjä tai erikoisia tai poikkeavia elintapoja. Emme salli ihmisten olla mitä he haluavat olla, vaan yritämme epätoivoistesti muokata ja painostaa heidät olemaan samanlaisia kuin me. Emme halua sallia ihmisille vapautta toteuttaa itseään. Jopa perhepiirissä usein haaveilijat ja oman polun kulkijat taivutetaan takaisin ruotuun. Kun emme voi olla sitä, mitä todellisuudessa haluaisimme olla, se aiheuttaa sen, että hukkaamme oman polkumme pään. Tunnemme sisällämme että jotain uupuu, emmekä tunne oloamme täysin kotoisaksi missään, vaan etsimme alituiseen sitä jotain, joka toisi sisäisen rauhan. Tämä on yksi niistä syistä, miksi monet meistä juoksevat asiasta toiseen etsien sitä omaa juttua, jonka tiedämme olevan jossain. Itse asiassa suurin osa meistä elää roolia eikä suinkaan omaa elämäänsä. Aivan kuten nuorena hakiessamme omaa identiteettiämme hakeudumme mukaan eri ryhmiin, kuten punkkarit, hiphopparit tai nörtit jne. Näin teemme myös vanhempina, usein harrastuksien kautta. Esimerkiksi Harrikka-kuume iskee moneen mieheen. Kun vetää päälleen coolit Harrikka-nahkavaatteet, niin monesta hiljaisesta nynnystä tulee ”kova” kundi. Puhe ja jopa kävelytyyli muuttuu täysin. He kävelevät kuin John Wayne konsanaan. Jotkut meistä ovat olevinaan menestyneitä liikemiehiä tai boheemeja taitelijoita, mutta todellisuudessa emme haluaisi olla näitä rooleja, jos vain löytäisimme tien ulos tästä omatekoisesta ansasta. Nämä asiat saattavat tuntua vähäpätöisiltä, mutta itse asiassa ne ovat vakavia. Alituinen harrastuksesta ja roolista toiseen juokseminen pitää meidät hukassa ja aiheuttaa juuri sitä mitä yritämme sillä selvittää, eli löytää sen oman juttumme. Harrastuksissa ei tietenkään ole vikaa, mutta kun löydämme itsemme, niin teemme näitä asioita oikeista syistä. Ja silloin niistä saamamme nautinto on täysin eri tasolla. Jos emme voi vapaasti elää omaa totuuttamme, olemmeko silloin vapaita? ***** - Tärkeysjärjestys Yksi ehkä eniten käytetyistä tekosyistä, miksi emme tee mitään asioillemme on se, että meillä ei muka ole aikaa. Kuntoilu, lasten ongelmien selvittely, parisuhdeongelmat, terveydestä huolehtiminen, painonpudotus ja muu etenkin henkisesti itsestä huolehtiminen siirretään jonnekin kauas tulevaisuuteen. Mutta aikaa riittää aina taloremonttiin, harrastuksille, lomamatkoille, kaikenlaisille toimikunnille, bilettämiselle ja monelle muulle aivan turhalle asialle. Ja aikaa kyllä aina riittää riitelylle ja etenkin päälle kaatuvien ongelmien korjaamiseen. Totta kai harrastukset ja lomailu ovat tärkeitä, mutta jos todella tärkeät asiat ovat sekaisin, niin olisi ehkä syytä laittaa elämä tärkeysjärjestykseen. Tämä kaikki on yhteydessä siihen, että meille on tärkeämpää se, miltä asiat näyttävät kuin se, miten ne todellisuudessa ovat. Suomessa monet ajavat itsensä velkavankeuteen vain, jotta pysyisivät naapureittensa kanssa samalla elintasolla. USA:ssa tämä on ollut realiteetti jo kauan. Siellä tätä ilmiötä kutsutaan sanonnalla ”keeping up with the Jones.” Aikaa ja rahaa (velkaa) riittää sisustamaan kotia, samoin designer-vaatteisiin ja uusimpiin ’leluihin’, mutta itsestä huolehtimiseen niitä ei riitä. En tarkoita esim. viikonlopun viettämistä jossain kylpylässä, vaan itsestä ja perheestä huolehtimista paljon syvemmällä tasolla. On aika yllättävää, että mittaamme elintasoamme enimmäkseen vain materiaalisilla mittareilla. Eikö sillä ole muka mitään väliä, että henkilöllä jolla on kaikki nämä lelut, ei ole aikaa käyttää niitä, koska pitää olla sorvin ääressä tienaamassa rahaa maksaakseen ne. Ja vaikka olisi aikaa, niin ei osata nauttia niistä, koska ahdistaa jatkuvan stressin takia. Samoin ahdistusta lisää jokaisen muotivillityksen perässä juokseminen, kun koskaan ei voi olla täysin varma, näyttääkö tarpeeksi menestyneeltä. Markkinavoimat ovat jymäyttäneet meitä. Ei tämä ole oikeaa menestymistä. ***** - Hyväntekeväisyys Näin juuri TV:ssä uutispätkän, jossa kerrottiin Ethos-nimisestä juomavesiyrityksestä. Yksi sen pääideoista on antaa osa voitosta hyväntekeväisyyteen auttamaan kehitysmaita puhtaan veden saamisessa. Maapallon laajuinen Starbucks-kahvilaketju osti tämän yrityksen. Yrityksen nettisivujen mukaan heidän päämääränsä on antaa 10 miljoonaa dollaria, eli noin 2,5 miljoonaa per vuosi, (5 US senttiä per vesipullo) seuraavan viiden vuoden aikana hyväntekeväisyyteen. Kuulostaa hyvältä. Mutta onko se sitä? Ei. Tämä on vain yksi yritysmaailman kikoista saada yritys näyttämään hyvältä kuluttajan silmissä, ja siten saada kuluttaja ostamaan heidän tuotteitaan. 2,5 miljoonaa dollaria vuodessa on taskuraha näin isolle yritykselle. He käyttävät paljon enemmän mainontaan yhdessä viikossa, ehkä päivässä. Jopa se, että he sanovat antavansa 10 miljoonaa 5 vuoden aikana, on tarkkaan suunniteltu mainoskikka. 10 miljoonaa näyttää paljon suuremmalta summalta kuin 2,5 miljoonaa per vuosi. Ja yksi avainsana on, että se on heidän päämääränsä. Eli voi hyvinkin olla, että he eivät koskaan tule saavuttamaan tuota päämäärää. Tai että heillä ei ole tarkoitustakaan antaa enempää kuin 10 miljoonaa, vaikka vedenmyynti tuottaisi kuinka paljon. Yrityksen puhemiehen sanat olivat epäselvät ja oli vaikea saada tarkkaa kuvaa, kuinka paljon he ovat antaneet hyväntekeväisyyteen vuonna 2006. Onko se vajaa miljoona dollaria vai oliko tarkoitus antaa miljoona dollaria. Kun katsoo heidän nettisivujaan, näyttää siltä, että Ethos on hyväntekeväisyysjärjestö eikä suinkaan vedenmyyntifirma. Mutta voit olla varma, että Starbucks ei ole kasvanut 3000 kahvilan ketjuksi millään muulla kuin erittäin hyvällä markkinoinnilla, jossa hyväntekeväisyydellä on aina ollut suuri osa. He ovat aina mainostaneet, että pitävät huolta kehitysmaiden kahvinviljelijöistään, mutta onko näin, siitä en ole varma, koska en tunne tarkkaan heidän organisaatiotaan. (Lisäys: Luin juuri , että Starbucksin metodeja on kyseenalaistettu monissa kahvinviljely maissa.) Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten me usein autamme. Eli antamisessa on yleensä oma lehmä ojassa. Henkilökohtaisella tasolla etenkin USA:ssa julkkikset antavat rahaa hyvänkeväisyyteen verotusteknillisistä syistä sekä kohottaakseen omaa imagoaan. Tämä on lisääntymässä myös Suomessa. Monesti tällaisella auttamisella yritys tai yksilö yrittää peittää syyllisyydentunteitaan. Iso osa hyväntekeväisyysorganisaatioista on
yrityksiä, joiden päätarkoitus on tuottaa voittoa. Joukossa on muutamia
hyviäkin, mutta jopa kunnon voittoa tuottamattomat
hyväntekeväisyysjärjestöt ovat yleensä muutaman henkilön hallinnassa, ja
he vetävät niistä kovaa palkkaa tai etuisuuksia. He matkustavat
(lomailevat) ympäri maapalloa etsimässä avustuskohteita, ostavat kalliita
autoja järjestön nimiin jne. Vuoden lopussa paperilla on helppo näyttä,
että kaikki on ok, vaikka itse asiassa rahoista on mennyt paljon turhiin
kuluihin ja muihin etuihin.
Tässäkin voi sanoa, että ehkä tällainen antaminen on parempi kuin ei mitään, mutta näin ei ole. Kun antamisessa on mukana oman edun tavoittelu, se aiheuttaa sitä, mitä sillä yritetään korjata. (Tämän lauseen tulet lukemaan usein näillä sivuilla.) Syy tähän on se, että tällöin auttaminen on pinnallista, eikä sillä ei yleensä ratkaista mitään, vaan ostetaan laastareita. Ainostaan silloin, kun autamme aidosti ja oikeista syistä, meillä on mahdollisuus löytää pysyviä ratkaisuja. Oletetaan, että joku yritys päättää auttaa vaikka nigerialaisia juomaveden hankkimisessa. Mutta jos heidän todellinen tarkoituksensa onkin saada verovähennyksiä, myönteistä julkisuutta ja edesauttaa oman tuotteensa myyntiä, niin luuletko, että he viitsivät uhrata aikaa, vaivaa ja rahaa miettimään tarkkaan, minkälainen apu olisi todella hyvää. Taatusti ei. Yleensä tällaisissa tapauksissa yritys etsii helpoimman ja nopeimman tavan auttaa, eli he ostavat laastarin. YK on yksi suurimmista raharosvoista koko maapallolla. Jos missään niin siellä on järjettömästi päällekkäisyyksiä, turhia projekteja ja byrokratiaa, ja kaikki se maksaa paljon rahaa. Tähän vielä päälle kaikki välistävedot, lahjonnat ja muut oman edun valvomiset joista YK on kuuluisa, niin siitä tulee musta aukko, johon miljardit häviävät. Kofi Annanin perintö 10 vuoden johtamisen jälkeen on se, että YK on kasvanut valtavasti ja on korruptoitunut enemmän kuin koskaan ennen. Kaikkien skandaalien takia olisi luullut, että YK:ta olisi helpompi valvoa, mutta asiat menivätkin juuri päinvastoin. He kiristivät sääntöjä niin, että ulkopuolisten on vaikeampi tutkia, jos siellä on jotain hämärää menossa. Rikkaat maat ostavat ääniä omiin projekteihinsa. Esim. Japani ostaa köyhien Afrikan ja Karibian maiden ääniä valaanpyynti- ja kalastusasioissa. USA tekee samoin omien etujensa ajamisessa. Todellisuudessa rikkaat maat kiristävät köyhiä maita sanomalla, että jos ne äänestävät heitä vastaan, niin avustukset loppuvat. Samoin Kofin Annanin aikana hänen omassa Afrikassaan on ollut useita rotupuhdistuksia / sotia, joissa on kuollut miljoonia ihmistä. Mutta joka kerta kun sota alkaa, YK toimii aivan liian hitaasti. YK on tietenkin saanut myös hyvääkin aikaiseksi, mutta dollarihinta per hyvä työ on valtava. EU:sta on muodostumassa samanlainen byrokraattinen hirviö, joka kasvaa vuosi vuodelta. Ongelma näissä organisaatioissa on se, että nämä hirviöt ovat hengissä olevia yksilöitä ja ne tulevat taistelemaan oman hengissä säilymisensä eteen. Luulemme, että me kontrolloimme niitä, mutta ne kontrolloivat itse itseään. Niitä ei voi enää pysäyttää… olemme jo tämän pisteen ohi. Harha kasvaa….. ***** - Kunhan näytämme hyvältä, niin kaikki on hyvin Lisää siitä, miten se, miten olemme ulospäin, on monille tärkeämpää kuin se, miten asiat sisällämme todellisuudessa ovat. Yleinen ajatus on, että kunhan emme sano mitään loukkaavaa, negatiivista tai pahaa, niin kaikki on hyvin. Mutta ajatuksemme ovat paljon tärkeämmät kuin se, mitä sanomme. Jos päästämme suustamme pienen lapsuksen silloin tällöin, niin sillä ei juuri ole väliä, mutta jos ajattelemme alituisesti negatiivisesti, niin sillä on todella paljon väliä. Vaikka emme sanoisi negatiivisia, tuomitsevia ja pahoja ajatuksiamme ääneen, niin ne huokuvat meistä ulos ja vaikuttavat meidän asenteisiimme. Kaikki elävä, aina lemmikeistä ja kotieläimistä ihmisiin asti tietää, millaisia me todellisuudessa olemme. Niin kauan kuin emme tunnusta itsellemme omia negatiivisia ja pahoja ajatuksiamme, niin emme myöskään voi tehdä niille mitään. Ne vaikuttavat alitajunnassamme kaikkiin päätöksiimme, ajatuksiimme ja asenteisiimme. Olemme omien ennakkoluulojemme, pelkojemme, uskomuksiemme ja etenkin pahojen ja negatiivisten ajatuksiemme vankeja. Einstein sanoi: ”Tärkein päämäärämme on pyrkiä olemaan vapaita itsestämme.” Eli juuri näistä yllä mainituista asioista. Mikä pidättelee sinua menestymästä? Ei mikään muu kuin sinun omat pelkosi, ennakkoluulosi ja negatiiviset ajatuksesi. Mikä pidättelee sinua elämästä täysillä? Ei mikään muu kuin sinun omat pelkosi, ennakkoluulosi ja negatiiviset ajatuksesi. Mikä pidättelee sinua olemasta onnellinen? Ei mikään muu kuin sinun omat pelkosi, ennakkoluulosi ja negatiiviset ajatuksesi. ***** - Jumalan nimissä Sarkastisesti voisi sanoa, että on se hyvä, kun olemme syntyneet Suomeen ja olemme ev. luterilaisia, koska vain ME pääsemme taivaaseen. KAIKKI muut joutuvat helvettiin, jossa punainen piru kiduttaa pakanoita hiilihangollaan iankaikkisesti … aamen. Saddam Hussein hirtettiin noin tunti sitten, ja hänkin on nyt pirun piinaavassa käsittelyssä. Sinun Jumalasi osaltaan vaikutti siihen, että Saddam pääsi hengestään. Molemmat presidentti Bushit rukoilivat ennen sotaa ja keskustelivat pappiensa kanssa ja molemmat sanoivat, että he ovat Jumalan asialla lähtiessään sotaretkelle Irakiin. Eli sinun kristillinen Jumalasi ’käski’ heidän hyökätä Irakiin. Tämä sota on tavallaan jatkoa englantilaisten tekemille ristiretkille muutama sata vuotta sitten. Nyt se on vain verhottu vapauden viitalla. Tietenkin taloudelliset asiat ja kosto ovat kuvassa mukana, mutta uskonto vaikuttaa vahvasti taustalla. Myös sinä maksat näistä sodista kovan hinnan ainakin materiaalisella tasolla: öljyn hinnassa. Arabit tiesivät, että jos Bush junior pääsee valtaan, niin hän tulee tekemään jotain Saddamille. Tämän takia arabit aloittivat öljyn hinnan korotukset välittömästi sen jälkeen kun Bushista tuli presidentti. Katso tästä linkistä öljyn hinnannousu. Bush nousi valtaan tammikuussa 2001. Öljyn hinta oli vain reilun $ 10 per tynnyri vuonna 1999 jolloin Bush jr julisti ehdokkuutensa. Parhaimmillaan se nousi noin $ 80 per tynnyri. Tämä on vasta alkua öljyn hinnannousulle. OPEC on pääsyt todella suuren rahan makuun, emme taatusti enää koskaan palaa takaisin halpaan pensaan. OPEC leikkaa tuotantoa jotta öljyn hinta nousee takaisin ylös. Ei öljyn tuottaja valtiot välitä mitä tämä merkitsee muille maille saati kuluttajalle. Tämä on taas yksi hyvä esimerkki siitä kuinka ahneita me olemme. Kukaan ei välitä mistään muusta kuin rahasta. (Oheinen linkki: "The truth about oil" on eräiden asiantuntijoiden näkemys öljyn tulevaisuudesta.) Presidentti Bushin (lyhyessä) tiedonannossa kaksi tuntia Saddamin hirttämisen jälkeen hän sanoi kolme kertaa, että Saddam sai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Yleensä juuri se, mitä joku toistaa tai yrittää vakuuttaa tällaisessa tilanteessa, on juuri se, mitä EI tapahtunut. TV:ssä onkin ollut jo näin ensi tunneilla hieman polemiikkia siitä, että Saddam ei ehkä saanutkaan oikeudenmukaista oikeutta. Amerikkalainen FOX-uutiskanava puolusti Saddamin hirttämistä näyttämällä joukkohautoja, teloituksia ja kiduttamisia uudelleen ja uudelleen pitkin päivää. Kaikki asiantuntijat, joita haastateltiin, tukivat Bushin päätöstä. Ainoastaan yksi nainen, joka on kansainvälisen oikeuden asiantuntija, oli eri mieltä ja siksi häntä ei haastateltu kuin kerran, kun muut asiantuntijat saivat kertoa mielipiteensä moneen kertaan. FOX on aina Bushin puolella. On vain ajan kysymys, milloin FOX tulee myös Suomeen. Heidän slogaaninsa on “Fair and balanced”, eli oikeudenmukainen (reilu, rehellinen, vilpitön) ja tasapainoinen. He yrittävät vakuuttaa katselijoilleen juuri sitä, mitä he EIVÄT ole. (Fox news on paljolti viihde / propaganda kanava, eikä mikään virallinen uutiskanava kuten esim. BBC. Se on äärioikeiston, traditionalisten ja kristittyjen torvi. On niillä muutama ihan ok ohjelma.) Voit tietysti sanoa, että sinä et kannata Bushien politiikkaa. Mutta niin kauan kuin olet kirkon kirjoissa, sinä olet osaltasi vastuussa siitä, mitä kirkkosi ja uskontosi tekevät, tai mitä niiden nimissä tehdään. Jos 90 % kirkkoon kuuluvista eroaisi kirkosta, niin Bushit kuin muutkaan eivät voisi käyttää kristinuskoa tai Jumalaa tekosyynä tekoihinsa. Jos vain muutamat henkilöt kuuluisivat kirkkoon, sillä ei olisi sitä valtaa, mikä silla nyt on. Yleensä ihmiset odottavat, että muut tekevät jotain asioiden eteen, kun meistä itse kunkin pitäisi tehdä asioille jotain. Tästä kertyy kriittinen massa, joka vaikuttaa koko yhteiskuntaan tai kirkkoon. Kirkon valta on vähentynyt juuri siksi, koska ihmiset eivät enää usko sen satuihin ja taikauskoon yhtä paljon kuin ennen. Nykyään ihmiset myös eroavat kirkosta yhä enemmän. On aivan käsittämätöntä, että vielä tänä päivänä, kun luulemme olevamme niin sivistyneitä ja oikeudenmukaisia ja viisaita ihmisiä, uskomme että väkivallalla voi sada aikaan rauhaa. On aivan käsittämätöntä, että johtajamme ovat niin järjettömiä, että uhraavat ihmishenkiä sodan nimissä. CIA:n tutkimuksen mukaan maapallo on nyt vaarallisempi paikka kuin aikaisemmin. Mutta oli miten oli, ei huolta … mehän pääsemme taivaaseen. Arabi-itsemurhamarttyyrit, jotka oman uskontonsa mukaisesti pääsevät taivaaseen, jossa 70 neitsyttä odottaa heitä, joutuvatkin pirun kuritukseen, kun ME pääsemme iankaikkiseen valtakuntaan, jossa on aina mukavaa. Katoliset, juutalaiset, helluntailaiset, vapaaseurakuntalaiset, mormonit, islamilaiset, buddhalaiset ja kaikki muut joutuvat helvettiin, jonne ne kirkkomme mukaan kuuluvatkin. Heidät voi pelastaa vain se, että käännytämme heidät yhteisvoimin omaan uskoomme … vaikka miekalla. ***** PALAUTETTA: Olen eräs lukijasi, pidin kirjoistasi, jotka olivat mielestäni hiukan viitteellisiä Amerikkalaisiin sisarvertauksiin, mitä olen joskus lukenut ja todella miettinytkin. Mieleeni tuli vain, miksi haluat niin voimakkaasti olla uskonnon vastainen? Tämähän jos mikä on jokaisen oma asia mitä ei hyvien tapojen mukaan voi mennä tällaisella tavalla sorkkimaan, kun siitä ei kukaan mitään tieteellistä suuntaan tai toiseen voi sanoa, voisiko olla parempi olla revittelemättä aihetta, koska muutoin niin hienot tekstisi voivat saada hieman outoja sävyjä meidän lukijoiden mielissä, kun nämä jutut usein ovat kuitenkin kytköksissä toisiinsa meidän mielissämme. Näitä vaan tässä tuli mieleen näin uudenvuodenyönä lukiessani sivujasi. Toivon että mietit näitä, kun olen kuullut muidenkin olevan samaa mieltä kanssani. Kaikkea hyvää toivoen että voit jatkaa tehtävääsi minkä olet jostain saanut meidän kaikkien puolesta, meille antaa. Kiitos Onnea vuodelle 2007 t, Lukijasi VASTAUS: Hei xxx, kiitos palautteestasi ja mielipiteistäsi. Sanoit: ”Tämähän jos mikä on jokaisen oma asia mitä ei hyvien tapojen mukaan voi mennä tällaisella tavalla sorkkimaan, kun siitä ei kukaan mitään tieteellistä suuntaan tai toiseen voi sanoa.” Olen yllä olevasta aivan samaa mieltä kanssasi. Uskonto on meidän kaikkien oma asia, myös minun, ja vaikka minun mielipiteeni eivät satu olemaan linjassa yleisen mielipiteen kanssa, niin saan silti ilmaista sen etenkin omalla nettisivullani. Eikö tämä ole mielipidevapautta, johon meillä kaikilla on oikeus? Kuten myös sinä sanoit, että kukaan ei tiedä varmuudella näiden asioiden lopullista totuutta... juuri sen takia kirjoituksillani yritän saada ihmiset havahtumaan siihen, että kirkko nimenomaan yrittää uskotella meille, että he muka tietävät 100 % varmasti, että Jumala ja taivas ovat olemassa, ja että ne ovat ev. luterilaisia vielä kaiken päälle. Mutta jos kerran kukaan ei tiedä mitään näistä asioista varmuudella .... niin eikö kirkko silloin valehtele meille väittäessään, että he muka tietävät? Nämä mainitsemasi nk. hyvät tavat on nimenomaan kehitetty suojelemaan kirkkoa, jotta kukaan ei kehtaisi kyseenalaistaa sitä ja sen opetuksia. Näin tekevät myös talibaanit... siellä otteet ovat vain kovemmat kuin meillä. Siellä lähtee henki, jos on liikaa heidän opetuksiaan / uskonnon luomaa valtarakennetta vastaan. Tämä on juuri sitä, millä meidät pidetään kurissa. Jopa sinun kirjeesi on yritys pitää minut aisoissa. Vaikka tarkoitat kirjeelläsi hyvää, niin silti sen päätarkoitus on yrittää puhua minut ympäri, että minä en kyseenalaistasi / menisi sorkkimaan kirkon asioita... jotta kaikki pysyisi samanlaisena. Huomatko sinä tämän, kun luet kirjeesi uudelleen? Lopetin jopa luennoinnin (yleiset luennot) osittain sen takia, koska en ''uskaltanut'' sanoa mitä todella ajattelin, vaan laimensin puheitani. Kyllästyin omaan ''lässyttämiseeni''. Aloitin tämän 'Ajatuksia'-sivun, jotta voin sanoa mitä todella ajattelen.... ja olen valmis ottamaan sen riskin, että osa lukujoistani saattaa ajatella toisin näistä asioista.... niin olen minäkin ajatellut ennen, mutta olen herännyt tässä matkalla monesta harhasta. Yleensä se 'koira' älähtää, johon kalikka kalahtaa, sanoo vanha sanalasku, ja näin olen huomannut olevan myös omalla kohdallani. Kun jokin epämiellyttävä asia tulee eteen, jolla on syvempää merkitystä minulle, niin se herättää minussa vastakaikua, eli yritän vastustaa sen kuulemista. Pelkään, että jos olen samaa mieltä tämän uuden asian kanssa, minun täytyy muuttaa asennettani, uskomuksiani tai jopa koko elämääni. Suosittelen, että luet tekstejäni neutraalisti ja katsot, mitkä asiat kolahtavat ja mitkä ei... ei se sen kummempaa ole. Ei ole tarkoitus, että ottaisit minun kirjoitukseni jonakin täydellisenä totuutena... koska sitä ne eivät tietenkään ole. Kirjoitan sen perusteella, mitä sillä hetkellä tiedän. Ajatukseni elävät ja kasvavat, ja nämä uudet tekstit heijastavat sitä, mitä mieltä asioista tällä hetkellä olen. Kiitos vielä kerran mietteistäsi ja hyvää uutta vuotta sinulle. Terveisin Timo Lisäys: Minä monien muiden kouluttajien kanssa olen kyllästynyt ja tuhraantunut kun mitään ei tapahdu. Kaikista kirjoista ja luennoinnista huolimatta niin yrityksissä kuin yksityisellä tasolla muutos on yllättävän vähäistä ja lyhytikäistä. Tämä turhauttaa. Osaltaan meidän kouluttajien täytyy tietenkin myös ottaa oma vastuu tuloksien puutteesta. Minun suurin frustraationi onkin... miten voisin sanoa ja kirjoittaa näistä asioista niin, että se havahduttaisi useamman henkilön katsomaan elämäänsä objektiivisesti. Osaltaan nämä sivut ovat minun yritys ravistella lukijoita uudella tavalla. En silti sano, että luentoni tai kirjani olisivat menneet hukkaan; joukossa on myös monia henkilöitä jotka ovat edistyneet merkittävällä tavalla, usein jopa itseltään huomaamatta. Olisin voinut lopettaa kuulioista välittämisen ja alkaa rahastamaan vetämällä yhtä ja samaa perus luentoa, kuten ehkä suurin osa kouluttajista tekevät. Heidän alkuperäiset haaveensa siitä, että he todella auttaisivat ihmisiä on jo kauan sitten heitetty romukoppaan. Nyt he vain kiertävät firmasta toiseen höpisemässä samat täysin turhat höpinät välittämättä onko siitä mitään hyötyä. Minun haaveeni auttaa on vielä kipinässä, joten lopetin itseni markkinoinnin ja tyrkyttämisen. En halua huorata itseäni jollain valmiiksi paketoidulla luennolla. Jos joku haluaa kuulla, mitä minulla on sanottavaa, suunnittelen jokaisen luennon erikseen. Itse asiassa luennot ja koulutus on yksi turhimmista ja suurimmista rahan haaskauksista mitä monet firmat tekevät. Melkein järjestään ne aiheuttavat enemmän sitä mitä niillä yritetään poistaa, kun että ne loisivat mitään myönteistä tulosta. Tietenkin 'kuinka käytän uutta automaattisorvia' kurssit ovat ok. Tarkoitan lähinnä TYKY ja muita henkilökunnan motivaatio ja hyvinvointikursseja. Turhautumistani voisi verrata esim. jos sinä haluaisit auttaa alkoholisoitua ystävääsi. Sinä näet selvästi, että hänen suurin ongelma on alkoholi ja ennekuin hän voisi korjata työongelmansa ja parisuhteensa hänen on tehtävä jotain alkoholin kanssa. Mutta autettava ei halua nähdä ongelmiensa perussyytä, joten sinä tuhraannut kun kaikesta avusta ja tuesta huolimatta mitään merkittävää edistystä ei tapahdu. Yleensä ihmisten ja yritysten ongelmat paistavat läpi melko selkeästi, mutta jos henkilö tai johto ei halua nähdä niitä, niin mitä siinä voi kukaan ulkopuolinen tehdä. Usein myös niin yksilö kuin yritys tasolla ollaan olevinaan mukana muutos ja kasvu prosessissa, mutta todellisuudessa vain odotetaan päivää kunnes päästään konsultista eroon ja voidaan valua takaisin oletusarvoon. Totuus on, että 99% ihmistä eivät halua todellista muutosta, koska sen oletetaan olevan vaikeaa ja kivuliasta, vaan laastarivastauksia akuuttiin ahdistukseen. ***** - Katollinenkirkko Ohessa linkki Times lehden artikkeliin jossa kerrotaan kuinka USA:n Katollisessa kirkossa tapahtuu paljon petoksia ja kavalluksia. 85 % seurakunnista raportoi, että heillä on ollut kavalluksia ja 11 % sanoo, että joko papit tai muut kirkon työntekijät ovat kavaltaneen yli puolenmiljoonan dollarin suuruisia määriä. Kavalluksen vaara on iso kaikissa hyväntekeväisyysjärjestöissä, myös suomessa. Ongelmallisen kirkkojen ja muiden vastaavien järjestöjen piirissä tapahtuneiden rikosten kanssa on, että ne eivät tietenkään halua huonoa julkisuutta, joten lasten hyväksikäyttö, kavallukset ja muut rikokset painetaan usein villaisella. Pappi lähetetään 'rangaistukseksi' johonkin piennee syrjäiseen kuntaan. Tämän takia minä teen oman 'hyväntekeväisyyden' ilman mitään järjestöjä.
< Edellinen Sivu 1 / Seuraava Sivu 3 > - Etusivu: www.timoyla.com
|